Suurpatoprojektit uhkaavat maailman kalakantoja
Yli kolmannes maailman makeanveden kaloista elää kolmella jokialueella, joilla on meneillään ennennäkemätön patobuumi, tutkijat varoittavat.
Kolmella tärkeällä maailman jokialueella on meneillään ennennäkemätön patojenrakennusbuumi, joka uhkaa alueiden rikkaita kalakantoja, varoittaa ryhmä kansainvälisiä tutkijoita Science-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa. Artikkelin on tutkimusta johtaneen Texasin A&M-yliopiston ekologin Kirk Winemillerin mukaan tarkoitus kiinnittää globaali huomio asiaan.
Ryhmän mukaan patoprojektit pitäisi tutkia kokonaisvaltaisemmin, sillä usein taloudelliset hyödyt yliarvioidaan ja vaikutukset esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.
Artikkelin mukaan runsas kolmannes maailman makeanveden kaloista elää Amazon-, Kongo- ja Mekong-jokien alueilla. Esimerkiksi pelkästään Amazonilla on 2 300 tunnettua kalalajia, joista osaa ei tavata missään muualla. Joissa on jo nyt yli 800 patoa, mutta suurin osa on pieniä ja sivujoissa. Nyt kolmelle jokialueelle on kuitenkin suunnitteilla tai rakenteilla yli 450 patoa, taustalla energiantarve.
Monet jokien kaloista ovat vaelluskaloja, jotka eivät pääse enää liikkumaan patojen rakentamisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan vaarana on, että kaloja kuolee sukupuuttoon. Patoprojekteilla on vaikutusta myös esimerkiksi sedimenttiin.
Winemillerin mukaan esimerkiksi Amazonin sivujokeen Xinguun rakenteilla oleva kritisoitu Belo Monten pato tulee vaikuttamaan radikaalisti joen ekologiaan ja ihmisten elämään.
"Aivan liian usein kehittyvissä trooppisissa maissa vesivoimaprojekteja on hyväksytty ja niiden rakennus aloitettu ennen kuin vakavasti otettavia arvioita ympäristöllisistä ja sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista on tehty", hän kritisoi SciDevNet-uutissivustolla.
Tutkimuksessa mukana ollut WorldFish-tutkimusjärjestön tutkija Eric Baran muistuttaa, että miljoonat ihmiset ovat myös riippuvaisia kalasta ravitsemuksen ja elinkeinojen suhteen. Esimerkiksi pelkästään Mekongin alempi valuma-alue tuottaa lähes 80 prosenttia alueen ihmisten eläinproteiinista. Vaikka patojen vaikutukset ulottuvat koko alueelle, vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida kansallisen tason yläpuolella lainkaan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia