Karuna Parajuli kutsuu nepalilaiselle teelle. On tyypillistä, että Nepalissa teekupposen äärellä puhutaan politiikkaa. Vähemmän tyypillistä on, että siitä puhuvat nuoret naiset.

"Vaikka naisia on yhä enemmän parlamentissa, heitä on edelleen hyvin vähän johtavissa asemissa", kertoo vasta 24-vuotias nuorisopoliitikko.

"Ihmisten asenteet suosivat miehiä päätöksenteossa ja naisen paikka on monen mielestä kotona", hän jatkaa.

"Nuorisopoliitikkona haluan kuitenkin muuttaa näitä asenteita ja innostaa naisia osallistumaan rohkeammin politiikkaan."

Parajulin kiinnostus naiskysymyksiin sai viime syksynä lisäpotkua Nuoret tasa-arvon puolesta -koulutuksesta. Suomalaisen Demo Finland -järjestön ja nepalilaisen Asmita-naisjärjestön järjestämään koulutukseen osallistui joukko naisia Suomesta, Nepalista, Sloveniasta ja Bangladeshista.

"Koulutuksessa ymmärsin, että me kaikki kohtaamme aivan samanlaisia haasteita. Olimme sitten Nepalista tai Suomesta. Ehkä eri tasolla, mutta lopulta kyse on kuitenkin samoista asioista", Parajuli sanoo.

Demon kumppanina toiminut feministinen mediatalo Asmita paitsi kouluttaa, myös tutkii nepalilaisen median ja yhteiskunnan naiskuvaa.

"Naisen asema on parantunut merkittävästi teoriassa, mutta käytännön tasolla ihmisten asenteet ovat edelleen suuri haaste. Miehet johtavat niin perheitä kuin politiikkaa", kertoo järjestön johtaja Manju Thapa.

"Huomasimme, että myös nuorisopolitiikassa miehet olivat avainasemissa, ja naisilta puuttui johtamiseen vaadittava itsevarmuus. Haimme yhdessä Demon ja kahden muun ulkomaisen järjestön kanssa rahoitusta EU:lta, jotta saisimme naisten kyvyt kukoistamaan."

Päämääränä oli kasvattaa nuorista naisista itsevarmoja ja patriarkaaliset rakenteet tunnistavia poliitikkoja. Hankkeen avulla eri puolueiden naiset saatiin puhaltamaan yhteen hiileen.

"Aiemmin he eivät voineet kuvitellakaan tekevänsä yhteistyötä. Mutta koulutuksessa he ymmärsivät, että me naiset kohtaamme aivan samanlaisia haasteita kaikissa puolueissa ja yhteistyöllä voimme muuttaa näitä rakenteita."

Kansalaisjärjestöjen toiminta hankaloitunut

Vaikka Nuoret tasa-arvon puolesta -koulutushanke valittiin yhdeksi EU-rahalla toteutettujen puolueiden kanssa tehtävien hankkeiden menestyneimmistä, sille ei haettu jatkoa. Demo lopetti kaiken kehitysyhteistyönsä Nepalissa viime syksynä, sillä Suomen massiivisten kehitysyhteistyöleikkausten ohella myös kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö hankaloitui.

"Erityisesti kansainvälisten demokratia- ja ihmisoikeusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on viime vuosina huomattavasti kavennettu. Järjestöjen rekisteröintiin ja erillisten hankesopimusten tekemiseen saattaa mennä yli vuosi, ja säännöksiä muutetaan jatkuvasti. Ne muodostuivat kohtuuttomiksi Demon kaltaiselle, suhteellisen pienelle toimijalle", kertoo järjestön toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah.

"Nuorten monipuoluedialogin kaltaiselle toiminnalle olisi kuitenkin edelleen huutava tarve. Vaikka uusi perustuslaki on nyt saatu hyväksyttyä, ovat puolueiden väliset suhteet kiristyneet entisestään", Kukkamaa-Bah jatkaa.

Tyytymättömyys vasta säädettyyn perustuslakiin on lisännyt väkivaltaisia yhteenottoja erityisesti Etelä-Nepalissa, lähellä Intian rajaa. Alankomailla asuvat madhesit eivät ole tyytyväisiä aluejakoihin, joiden mukaan he olisivat aliedustettuina parlamentissa. Myös naisilla on syytä huoleen.

"Naisjärjestöt ovat tyytymättömiä, sillä perustuslain katsotaan entisestään vahvistavan Nepalin patriarkaalista yhteiskuntaa rajoittamalla Nepalin kansalaisuuden siirtymisen vain isän kautta", Kukkamaa-Bah sanoo.

Nepalilaisen kumppanijärjestön toiminnanjohtaja Manju Thapa vakuuttaa, etteivät koulutuksen hedelmät ole kuitenkaan valuneet hukkaan.

"Ne jotka koulutukseen osallistuivat, jatkavat ja levittävät tasa-arvon sanomaa. Vaikka kehitys on hidasta, näen, että me ruohonjuuritason järjestöt olemme muutoksen moottoreita."

Artikkeli on toteutettu ulkoministeriön apurahalla.