Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt aloittavat tällä viikolla kaksi kampanjaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi. Kampanjat kohdistuvat Keniaan, jossa käytäntö on yhä suuri ongelma silpomisen kieltävästä laista huolimatta.

Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden mukaan viisi vuotta sitten säädetty silpomisen kieltävä laki on johtanut Keniassa siihen, että sen uhreiksi joutuvat yhä nuoremmat tytöt. Samalla vanha perinne on jäämässä piiloon.

"Lainsäädännöllä on ollut huolestuttava vaikutus: yhä nuoremmat tytöt joutuvat ympärileikattavaksi. Tyttölapset eivät pysty vastustamaan väkivaltaa tai esimerkiksi karkaamaan perheensä luota, kuten nuoret naiset pystyvät", kertoo järjestön ohjelmapäällikkö ja tasa-arvoasiantuntija Milla Mäkinen.

Arviolta 27 prosenttia kenialaisnaisista joutuu silpomisen uhriksi, mutta tilanne vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Nyanzan läänissä elävässä Kisii-yhteisössä luku osuus 96 prosenttia. Solidaarisuuden mukaan laki onkin osoittautunut riittämättömäksi. Kaikki eivät edes tiedä sen olemassaolosta eikä sen toimeenpanoon ole muutenkaan pantu riittävästi resursseja. Lisäksi maan korruptio ja oikeusjärjestelmän toimimattomuus ovat isoja ongelmia.

Järjestön on määrä aloittaa lauantaina, kansainvälisenä tyttöjen silpomisen vastaisena päivänä, uusi varainkeruukampanja Keniassa tehtävän silpomisen vastaisen työn hyväksi. Aiemmin työtä on tehty Somalimaassa, jossa paikallisia yhteisöjä on koulutettu toimimaan perinnettä vastaan itse.

Myös toinen suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, Suomen World Vision, aloitti tällä viikolla kampanjan silpomista vastaan. Varoja kerätään niinikään Keniaan, jossa ongelma on myös World Visionin mukaan iso huolimatta siitä, että nuoret naiset joutuvat jo harvemmin silvotuiksi kuin keski-ikäiset.

Huoli ei kuitenkaan koske pelkästään Keniaa, vaan World Visionin mukaan myös Suomessa terveydenhuoltohenkilökunta kohtaa maahanmuuttajataustaisia naisia, joille operaatio on tehty.

"Silpomista itse vastustavat maahanmuuttajat kertovat edelleen tapauksista, joissa maahanmuuttajataustainen lapsi on lähetetty koulujen loma-aikaan silvottavaksi. Tyttöjen suojeleminen silpomiselta on myös Suomen velvoite. Lapsen oikeuksien sopimus ja esimerkiksi uudet, YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät sitä", sanoo järjestön ohjelmajohtaja Annette Gothóni.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 125 miljoonan naisen ja tytön sukuelimet on silvottu. Perinnettä harjoitetaan pääosin 29 maassa Lähi-idässä ja Afrikassa.

Silpomista pidetään usein aikuistumisriittinä tai edellytyksenä naimisiinmenolle. Silpomisen aste vaihtelee ulkoisten sukuelinten poistamisesta kokonaan lievempiin versioihin. Toimenpide on hengenvaarallinen, ja se johtaa herkästi esimerkiksi tyttöjen koulunkäynnin keskeytymiseen sekä synnytys- ja raskauskomplikaatioihin myöhemmin.