Tehokkaampi veden käsittely maataloudessa voisi puolittaa globaalin ruokavajeen. Samalla se auttaisi varautumaan ilmastonmuuton haitallisiin vaikutuksiin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Saksalaisen ilmastotutkimusinstituutin Potsdam Institute for Climate Impact Researchin mukaan vedenkäytön tehostamisen vaikutukset ruuantuotannon lisäämiseen ja nälän vähentämiseen on tähän asti aliarvioitu.

"Itse asiassa yllätyimme, kun näimme näin merkittäviä globaaleja vaikutuksia", tutkimuksen päätekijä Jonas Jägermeyr sanoo.

YK on arvioinut, että vuosisadan puoliväliin mennessä tarvitaan kaloreissa laskettuna noin 80 prosenttia enemmän ruokaa, jotta nälkä saataisiin poistettua samalla, kun väestö kasvaa. Potsdam Insitituten tutkimuksen mukaan esimerkiksi sadeveden keruu ja kastelujärjestelmien parantaminen voisivat parhaassa tapauksessa johtaa siihen, että kalorintuotanto kasvaisi 40 prosenttia. Vähemmän kunnianhimoisissakin skenaarioissa vaikutus olisi joka tapauksessa merkittävä.

Tietokonesimulaatioiden avulla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että vedenkäytön tehostaminen toimisi hyvin etenkin vesipulasta kärsivillä alueilla. Keinoja voisivat olla esimerkiksi ylimääräisen sadeveden kerääminen, maan peittäminen esimerkiksi satojäämillä, mikä vähentää haihtumista, sekä kastelujärjestelmien päivittäminen tihkukasteluun.

Ongelmana kuitenkin on, että vedenkäytön muutoksen vaikutukset vaihtelevat paikallisesti. Esimerkiksi vedenkäytön muutokset joen yläjuoksulla saattaisivat vaikuttaa alajuoksun viljelijöiden satonäkymiin, arvioi tutkimustiimin johtaja Dieter Gerten. Kokonaisuutena vaikutukset satoihin olisivat kuitenkin myönteiset.