Suomalaisjärjestöissä tehdään parhaillaan kuumeisesti töitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamishankkeiden parissa. Kannusteena on toiminut etenkin syksystä lähtien lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä mutta myös uudet rahoituskanavat.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on käynnistämässä tänä keväänä uutta valtakunnallista hanketta nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM), joka myönsi viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetyssä haussa yhteensä noin miljoona euroa järjestöjen turvapaikanhakijanuoriin kohdistuviin hankkeisiin.

Ulkomaanavun kuluvana keväänä alkavassa hankkeessa nuoret turvapaikanhakijat pääsevät tekemään mobiilivideoita omasta elämästään. Osa julkaistaan hankkeen verkkosivuilla.

"Idea tuli eräältä vapaaehtoiseltamme. Ajatuksena on, että ihminen, joka saa mahdollisuuden kertoa omista unelmistaan, hahmottaa mahdollisuutensa paremmin ja tulee itsekin paremmin tietoiseksi omista voimavaroistaan", kuvailee Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin koordinaattori Pertti Keinänen.

Tarkoituksena on hänen mukaansa tuoda myös kauan kaivattua ääntä Suomessa käytävään kärjistyneeseen turvapaikanhakijakeskusteluun.

"Uskomme, että jos turvapaikanhakijoiden ääni saadaan kuuluviin, se herättää solidaarisuutta ja empatiaa laajemminkin", hän sanoo.

Rahoituskanavat auki

Samantyyppisistä hankkeista ovat innostuneet muutkin järjestöt. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kouluttanut seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden tukijoiksi.

Järjestöjä ajaa halu auttaa, mutta Keinäsen mukaan myös OKM:n avaama rahoitushaku toimi kannustimena uudelle hankkeelle.

OKM avasi viime vuonna rahoitushakuja nuorisohankkeiden lisäksi turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin liikunnan ja kulttuurin alalla, työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan jakoi 800 000 euroa maahanmuuttajien kotouttamishankkeille.

Maahanmuuttajahankkeisiin myöntää rahaa myös Raha-automaattiyhdistys. Avustusvalmistelija Niina Pajari kertoo, ettei turvapaikanhakijatilanne ole vielä näkynyt rajusti järjestöjen avustushakemuksissa, sillä uusien avustusten hakuaika päättyi jo toukokuussa. Silti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyviin hankkeisiin haettiin tälle vuodelle tukia aiempaa ahkerammin: hakemuksia oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hankkeisiin myönnettiin myös rahoitusta hieman enemmän.

Suomessa on toki pyörinyt maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita aiemminkin. Lapsen oikeuksien järjestö Plan antaa Muuttajat!-hankkeessaan demokratiakasvatusta maahanmuuttajanuorille toista vuotta.

Hankekoordinaattori Anna Peltoniemen mukaan RAY:n rahoittaman hankkeen kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella ja jääneet näin paitsi suomalaista yhteiskuntaopin opetusta ja demokratiakasvatusta. Ajatuksena on kannustaa nuoria osallistumaan yhteiskunnan toimintaan – aina harrastusten löytämisestä poliittiseen toimintaan.

Syksyllä kärjistyneen pakolaiskriisin vuoksi tarkoituksena on kokeilla toimintaa myös turvapaikanhakijanuorten kanssa. Toistaiseksi tulokset maahanmuuttajanuorten kanssa ovat olleet positiivisia.

"Nuoret ovat olleet todella innostuneita siinä vaiheessa, kun he ovat mukana ryhmissä. Haasteena on, miten saada heidät mukaan. Jos 18-vuotiaalta kysyy, haluaako hän keskustella demokraattisesta osallistumisesta, se ei ole kiinnostavin mahdollinen vaihtoehto", Peltoniemi huomauttaa.

Maailma tuli kylään

Sekä Plan että Ulkomaanapu tunnetaan parhaiten kehitysyhteistyöjärjestöinä, mutta kummallakin on ollut tähän mennessä myös kotimaan toimintaa, Ulkomaanavulla esimerkiksi varainkeruun ja Planilla globaalikasvatuksen kautta. Konkreettinen ohjelmatyö maahanmuuttajien parissa on kuitenkin suhteellisen uutta.

"Nyt ollaan uudella alueella – ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että maailma on tullut tänne, ja kansainvälinen vastuu toteutuu myös siten, että toimitaan Suomessa", Keinänen sanoo.

Planin Peltoniemi uskoo, että järjestöjen työtä maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvitaan kipeästi.

"Viralliset kotoutumisväylät ovat nekin tärkeitä, mutta jos ajatellaan, miten ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa, siinä järjestöillä on äärimmäisen tärkeä rooli. Jos se unohdetaan, käy kyllä huonosti."