Suomalaisten puolueiden on vaadittava toimijoiltaan yksiselitteistä irtisanoutumista rasistisesta toiminnasta, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila järjestön eilen järjestämässä seminaarissa.

"Tarvitaan myös selkeä malli omien jäsenten rasismiin puuttumiseen", Mattila totesi.

Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaariin osallistuivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat lukuun ottamatta sairastapauksen takia pois jäänyttä keskustaa.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa eduskuntapuolueiden marraskuussa 2015 allekirjoittamasta rasisminvastaisesta peruskirjasta, jossa ne sitoutuvat puuttumaan jäsentensä rasistiseen käytökseen. Keinot kuitenkin vaihtelevat, seminaarissa selvisi.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi, että puolueeseen ei oteta jäseniksi henkilöitä, joilla on rasistisia mielipiteitä. Vasemmistoliiton jäseniksi on pyrkinyt esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä, joita ei ole päästetty puolueeseen.

"Ei ole mahdollista allekirjoittaa sekä tämän järjestön että puolueemme näkemyksiä", hän totesi.

Myös vihreät on jo vuosien ajan vaatinut ehdokkaita allekirjoittamaan sopimuksen, jossa nämä irtisanoutuvat rasismista. Kaari Mattilan mielestä myös muiden puolueiden pitäisi "skarpata" samaan tyyliin.

Ei puoluetukien rajoitukselle

Perussuomalaisten Matti Putkosen mukaan puolueella on rasismin kitkemisessä "kokemuspohjainen polku", jolta ei pääse livahtamaan mihinkään suuntaan. "Meillä on ollut tapauksia ja tulee varmaankin tapauksia, joita joudutaan käymään läpi. Käymme ne läpi ihan itsenäisesti", hän muotoili.

Sosiaalidemokraattien puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan rasismiin liittyvät jännitteet näkyvät myös puolueiden kansainvälisissä suhteissa.

"Erään sisarpuolueen jäsenyyttä puolueiden eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä täytyy pohtia vakavasti. Kyseessä on erään maan pääministeripuolueeksi pyrkivä puolue, joka kävi vaalikampanjansa hyvin maahanmuuttovastaisin teemoin."

Joissakin Euroopan maissa rasististen puolueiden osalta voidaan rajoittaa esimerkiksi puoluetukia tai pääsyä julkisrahoitteiseen mediaan, mutta seminaarissa näitä keinoja pidettiin hankalina esimerkiksi kansalaisvapauksien rajoittamisen ja rasismin tarkan määrittelyn hankaluuden vuoksi.

Entistä enemmän katutason rasismia

Seminaariin osallistui myös vähemmistöjärjestöjen edustajia, joiden mukaan solvaaminen kaduilla ja muu arkipäiväinen vihapuhe on lisääntynyt.

"Moni suomalainen joutuu kohtaamaan lähes päivittäistä solvaamista, mikä on järkyttävän raskasta kokijalle. Tällainen pitelemätön vihapuhe ei ole hyvinvoivan yhteiskunnan merkki", kertoi Ihmisoikeusliiton Mattila.

Yhteisökoordinaattori Habiba Ali totesi, ettei puolueiden sitoutuminen rasisminvastaisuuteen oikeastaan näy kansalaisten arkielämässä.

"Vihapuheet ovat lisääntyneet todella paljon. On kannatettavaa että puolueet allekirjoittavat näitä. Kuitenkin aina ennen vaaleja aletaan ratsastaa maahanmuuttokriittisyydellä", hän huomautti.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Pekka Hätönen puolestaan kertoi, että eri poliisilaitoksilla kyky tunnistaa viharikoksia on erilainen. Parhaimmillaankin vain puolet niistä tunnistetaan poliisilaitoksilla viharikoksiksi. Nyt poliisia on ohjeistettu ilmoittamaan kaikki viharikokset syyttäjälle jo esitutkinnan alkaessa.