Sisällissodasta yli kaksi vuotta kärsineen Etelä-Sudanin väestöstä jo lähes puolet kärsii ruokapulasta. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n sekä ruokaohjelma WFP:n uuden raportin mukaan maan ruuantuotanto on jälleen pienentynyt väkivaltaisuuksien sekä vähäisten sateiden takia.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on kärsinyt ruokapulasta aina, mutta nyt vaje on jo 53 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hinnat ovat viime vuoden alusta lähtien viisinkertaistuneet ja käytännössä 5,8 miljoonaa ihmistä, lähes puolet koko väestöstä, ei ole varma, mistä seuraava ateria tulee, raportissa kerrotaan. Jo aiemmin maaliskuussa YK:n edustaja varoitti, että keskivertoperheen kuukauden ruoka- ja juomavarat maksavat jo noin kymmenen kertaa opettajan kuukausipalkan verran.

Etelä-Sudanissa ei periaatteessa pitäisi olla ruokapulaa, sillä yli 90 prosenttia sen pinta-alasta on viljelykelpoista. Vain murto-osaa kuitenkin viljellään, yhtenä syynä konflikti. FAO:n maaedustajan Serge Tissotin mukaan viime aikoina esimerkiksi Equatorian ja Bahr el-Ghazalin alueiden yhteydet markkinoille ovat vaikeutuneet turvattomuuden, tiesulkujen ja verojen vuoksi. Alueet on perinteisesti tunnettu Etelä-Sudanin vilja-aittoina.

Ruokapulan lisäksi ongelmana on pula lääkkeistä. Lääkärit ilman rajoja -järjestö varoitti tällä viikolla, että monet terveyskeskukset on jouduttu sulkemaan tai potilaat ohjattu hankkimaan itse lääkkeensä. Malariakausi on lähestymässä, mikä lisää huolta entisestään. Ongelmat alkoivat järjestön mukaan, kun avunantajien rahoittama lääkeohjelma loppui viime kesänä ja hallituksen piti ottaa lääketarpeet vastuulleen.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitauduttua. Etnisten linjojen mukaan jakautuneet taistelijat ovat syyllistyneet kummallakin puolella vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja noin viidesosa maan väestöstä on joutunut pakenemaan. Osapuolet tekivät rauhan elokuussa, ja Machar nimitettiin varapresidentiksi uudelleen helmikuussa, mutta siitä huolimatta väkivaltaisuudet ovat jatkuneet.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu julkisti maaliskuussa raportin, jonka mukaan sisällissodassa on syyllistytty laajamittaisiin julmuuksiin. Siviilejä on poltettu elävältä ja hakattu kappaleiksi ja raiskaukset ovat yleisiä. Kumpikin osapuolista on syyllistynyt julmuuksiin, mutta vuonna 2015 valtiolla oli enemmän vastuuta opposition joukkojen heikentymisen vuoksi.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.