(IPS) -- Pieneen toimistoon Papua-Uuden-Guinean pääkaupungissa Port Moresbyssa on rekisteröity noin 30 malesialaistaustaista yritystä. Ne toimivat pääasiassa metsä- ja maataloudessa, ja useimmat tuottavat tappiota.

James Sze Yuan Lau ja Ivan Su Chiu Lu ovat varmasti kiireisiä miehiä, sillä heidät on merkitty johtajiksi kaikkiin malesialaisen Rimbunan Hijau -yhtiön Papuassa toimiviin tytäryhtiöihin.

Yhtiöistä 16 toimii suoraan metsänhakkuussa tai maatalousbisneksessä, ja ne ovat tehneet enimmäkseen tappiota tutkitun 12 vuoden ajan. Niiden yhteen lasketut tappiot olivat keskimäärin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.

Onko metsänhakkuu Papuassa todella näin kannattamatonta puuhaa, kysytään Oakland-instituutin helmikuussa ilmestyneessä raportissa. Vastaus on ei ja selitys arviolta satojen miljoonien eurojen veronkierto.

Rahalle olisi käyttöä

Raha olisi tarpeen akuuttia budjettikriisiä potevalle Papualle, mutta ei ole varmaa, tarttuuko hallitus veronkiertoon. Pari vuotta sitten maassa raportoitiin mittavia vääryyksiä maakaupoissa, mutta paljastus ei ole johtanut toimenpiteisiin.

Puunviennissä viranomaisten pitäisi kiinnittää huomiota ulkomaille myydyn puutavaran ilmoitettuun hintaan. Papuasta vietiin vuonna 2014 puuta liki 50 prosenttia halvemmalla kuin muista trooppisen puun tuottajamaista. Vaikuttaa siltä, että hakkuuyhtiöt aliarvostavat vientituotteensa ja jäävät siksi vaille voittoa.

Myös verojen perintää tulisi tehostaa, mutta se on tehty vaikeaksi, vaikka RH-yhtiöt sijaitsevat samassa osoitteessa. Niiden emoyhtiöt näet toimivat veroparatiiseissa, pääasiassa Britannian Neitsytsaarilla.

Siirtohinnoittelu apuna

Tilien tutkimista vaikeuttaa myös se, että toiminta on pilkottu lukuisiin eri yhtiöihin. Yhteen hakkuuoperaatioon voi osallistua 16 eri RH-firmaa. Se mahdollistaa siirtohinnoittelun, jossa tytäryhtiöt perivät toisiltaan huippuhintoja ja minimoivat voitot. Asioiden selvittäminen vaatisi paneutumista koko RH Groupin tileihin.

RH:ta hallitsee Malesian rikkain mies Tiong Hiew King. Rimbunan Hijau tarkoittaa "ikuisesti vihreää", vaikka metsänhakkuu kuuluu sen päätoimialoihin. Yhtiö harjoittaa paljon muutakin, kuten kalataloutta Uudessa-Seelannissa ja lehdenkustantamista Kaliforniassa.

Papuan pääkaupungissa RH:n uusin hanke on Vision City, Tyynenmeren saarten suurin ostos- ja konferenssikeskus. Lisäksi yhtiö omistaa Papuan johtavan sanomalehden, Nationalin, lentoyhtiö Tropicairin sekä laiva- ja logistiikkayhtiöitä.

Ryöstöä päivänvalossa

Oakland Institute raportoi jo vuonna 2013, että metsien hakkuu Papuassa on monitasoinen tragedia. Asukkailta rosvotaan sekä luonnonvarat että oikeudet kirkkaassa päivänvalossa heidän oman hallituksensa suostumuksella.

RH-yhtiötä on ennenkin syytetty kytköksistä Papuan poliittiseen eliittiin sekä korruptiosta ja väkivallasta hakkuisiin liittyen. Poliisi on usutettu monesti RH:n hakkuita tai maakaappauksia vastustaneiden paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kimppuun.

Papua-Uuden Guinean perustuslaki vuodelta 1975 velvoittaa valtion valvomaan luonnonvaroja hyödyntäviä suuryhtiöitä. Tilanne on kääntynyt päälaelleen, ja suuryhtiöt näyttävät valvovan sekä valtiota että sen luonnonvaroja.

Kirjoittaja on on Oakland Instituten tutkimusjohtaja.