YK:n väestörahaston Unfpan asiantuntija Ugochi Daniels avaa matkustaessaan aina tilaisuuden tullen amerikkalaisen CNN-tv-kanavan. Vuosi sitten Saksan vierailulla yllättävän moni uutinen koski naisia kriisitilanteissa: Oli kulunut vuosi siitä, kun Nigerian ääriliike Boko Haram oli siepannut joukon koulutyttöjä. Oli uutisia ihmiskaupan uhreiksi joutuneista Irakin jesiditytöistä ja tarina jemeniläisnaisesta, joka yritti päästä terveyskeskukseen.

Uutiset keskittyivät sinänsä oikeaan aiheeseen, sillä juuri naiset kärsivät erityisen paljon katastrofi- ja konfliktitilanteissa. Heidän tarvitsemiinsa lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluihin ei Danielsin mukaan kuitenkaan suunnata avunantajien humanitaarisen avun budjeteista rahoitusta niin paljon kuin pitäisi.

"Kun hätätilasta ja epätoivosta halutaan kertoa, näytetään nuori nainen, joka on raskaana, jolla on lapsi tai joka on seksuaalisen väkivallan uhri. Ongelma tuodaan kyllä esiin, mutta rahoitusta se saa viimeisenä", Unfpan humanitaarista osastoa johtava Daniels kritisoi.

Suomessa taannoin vierailleen Danielsin mukaan kymmenessä vuodessa lisääntymisterveyteen kriiseissä on herunut avunantajilta vain noin 2,5 miljardia dollaria, eli noin 2,2 miljardia euroa, joka on alle puolet siitä, mitä tarvittaisiin.

24 miljoonaa naista

Danielsin mukaan ruoka, vesi ja suoja, joihin hätätiloissa suunnataan paljon rahaa, ovat nekin tärkeitä, mutta usein rahoittajat eivät muista, että konfliktien ja katastrofien keskeläkin naiset tulevat edelleen raskaaksi. Kun terveyspalvelut romahtavat, moni raskaana oleva tai perhesuunnittelupalveluita tarvitseva nainen ei niitä enää saa. Noin 60 prosenttia maailman kaikista äitiyskuolemista tapahtuukin hauraissa valtioissa, joissa usein on käynnissä myös konflikti.

Myös naisten ja tyttöjen riski joutua väkivallan uhriksi kasvaa, kun kriisit repivät rikki perheitä ja sosiaalisia verkostoja. Vaarana ovat myös esimerkiksi ihmiskauppa ja pakkoavioliitot.

Lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelut ovat erityinen huolenaihe juuri nyt, sillä monet konfliktit ovat kärjistyneet viime vuosina. Tällä hetkellä maailmassa on Unfpan arvion mukaan 24 miljoonaa lisääntymisikäistä naista ja tyttöä, jotka elävät kriisin keskellä ja tarvitsisivat lisääntymisterveyspalveluita.

Suurin kriisi on Danielsin mukaan pakolaisuuden vuoksi Syyria, mutta myös Sudanissa, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Nigeriassa ja Irakissa tarvittaisiin kipeästi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, joita Unfpa YK:n väestöyksikkönä toimittaa kriisitilanteissa.

"Nämä kaikki kriisit ovat olleet erityisen brutaaleja, mitä tulee seksuaaliseen väkivaltaan naisia kohtaan", hän kertoo.

Myös äitiysterveys on heikolla tolalla: Daniels on kuullut tarinoita muun muassa lapsista, jotka ovat syntyneet Välimeren pakolaislaivassa ja hukkuneet.

Miehet päättävät

Daniels vieraili Suomessa puhumassa kansanedustajille seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tärkeydestä katastrofitilanteissa. Hänen mukaansa tietoisuus asiasta onkin lisääntynyt – moni poliitikko on samaa mieltä kuultuaan ongelmat.

Se ei kuitenkaan vielä riitä: avunantajat suuntaavat rahansa edelleen mieluummin ruokaan, veteen ja suojaan, sillä ne koskettavat suurempaa määrää ihmistä kuin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut.

Aihe on myös sensitiivinen. Etenkin seksuaalinen väkivalta on vaikea teema, eivätkä monet avunantajat ajattele, että uhreja voisi tukea lyhytaikaiseksi tarkoitetulla humanitaarisella avulla, Daniels sanoo.

Lisäksi monet humanitaarisesta avusta päättävistä ovat miehiä.

"Naispäättäjät muistaisivat, että naiset tulevat raskaaksi ja heillä on kuukautiset kriisitilanteessakin", hän huomauttaa.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.