Talvi jäi väliin Kašmirissa, viljelijät pulassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Talvi jäi väliin Kašmirissa, viljelijät pulassa

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesipulaa, sillä suurin osa vesivarannoista on sulavan lumen varassa.

(IPS) -- Lumi jäi talvella tulematta, lämpömittari näyttää ennätyslukemia ja kuivuus uhkaa tärvellä satokauden Intiaan kuuluvassa Kašmirinlaaksossa. Viljelijät ovat epätoivoisia, sillä vain kaksi vuotta sitten alueelle iski tuhoisa tulva.

Laaksoon lunta ei tullut tänä talvena lainkaan, eikä vuoriston muutaman sentin lumipeite riittänyt hiihtokeskusten avaamiseen. Helmikuun lopulla lämpötila kohosi Kašmirissa yli 20 asteeseen eli kymmenen astetta normaalia korkeammalle.

Luonto alkoi viheriöidä ja kukat kukkivat kuukautta etuajassa. Mukhtar Ahmadin pientila kärsi pahoin kahden vuoden takaisesta tulvasta, ja hän toivoo nyt parempaa satoa. Yllättävä kuivuus ja äkillisen hallan uhka heikentävät toiveita.

Elanto vaarassa

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltiossa 70 prosenttia vesivarannoista on sulavan lumen varassa, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkinut tohtori Shakil Ahmad Romshoo Srinagarin yliopistosta.

Puutarhaviljely antaa elannon lähes kolmannekselle osavaltion asukkaista, ja kuivuuden pelätään heikentävän varsinkin hedelmäsatoja.

"Tarvitaan riittävän luminen talvi, jotta viljat ja hedelmät kasvavat kunnolla", Romshoo painottaa.

Viljelijä Mukhtar Ahmadin mukaan vastaavaa kuivuutta ei ole nähty seudulla ikinä.

Pahempaa on luvassa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Kašmirissa moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi vesivoiman tuotanto vähenee jokien virtauksen heiketessä. Seudun talviurheilukeskukset menettivät koko sesongin, koska lunta ei tullut vuorillekaan.

Gulmargin hiihtokeskuksen hiihdonopettaja Ayaz Rashid, vakuuttaa, ettei näin äärimmäistä kuivuutta ole ennen nähty alueella. Lunta tulee yleensä toista metriä, mutta nyt jäätiin kymmenkuntaan senttiin.

Ilmastoasiantuntijat ennustavat sään ääri-ilmiöiden yleistyvän Kašmirissa kesällä ja talvella. "Tulvat, kuivuudet, helleaallot, syklonit ja muut myrskyt vaarantavat alueen kehityksen", Kašmirin yliopiston tutkija Insha Nabi kiteyttää.

Kašmirin poikkeuksellinen lämpö ja kuivuus iskevät myös Pakistaniin, sillä maan joet saavat vetensä paljolti Himalajan jäätiköistä. Jokien kuivuminen uhkaa kärjistää Intian ja Pakistanin vesikiistoja, varoittaa tohtori Irshad Muhammad Khan pakistanilaisesta Global Change Impacts Studies Centrestä.

Jaettu Kašmir

(IPS) -- Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Koko Kašmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.

Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.

YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty, ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti. Selkkauksen arvioidaan vaatineen 80 000 kulonuhria.

Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion kymmenmiljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia