Suomi raivaa kehitysyhteistyölle tietä sulkeutuneessa Eritreassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomi raivaa kehitysyhteistyölle tietä sulkeutuneessa Eritreassa

Suomen rahoittamat korkeakouluhankkeet ovat alkaneet maassa lupaavasti. Ulkoministeriössä uskotaan, että maan johto on halukas uudistumaan.

Suomi on noussut kehitysyhteistyön edelläkävijäksi Afrikan sarvessa sijaitsevassa Eritreassa, jossa on käynnistelty viime syksystä alkaen ulkoministeriön rahoittamaa suomalaisten ja eritrealaisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Neljän suomalaisen yliopiston sekä omalla rahoituksellaan toimivan Kirkon Ulkomaanavun hankkeissa kehitetään eritrealaisten korkeakoulujen tutkimusta, opetusta ja opettajankoulutusta. Tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa maailman köyhimpiin kuuluvan maan työmarkkinoille mutta yhteistyön uskotaan voivan osaltaan vaikuttaa myös Eritreasta lähtevien pakolaisten määrään.

"Korkeakoulutus havaittiin sektoriksi, jolla voidaan vaikuttaa nuorison näköalattomuuteen. Se on yksi tekijä muuttoliikkeessä, joka on suuntautunut myös Eurooppaan", sanoo ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön tarkastaja Matti Karvanen.

Hanke on poikkeuksellinen, sillä sulkeutunut, yksipuoluevaltiona toimiva Eritrea on alkanut avautua kansainväliselle yhteistyölle vasta viime vuosina.

Kirjaston digitalisointia ja opettajakoulutusta

Yhteistyön pohjaa on luonut erityisesti kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr), joka vieraili Eritreassa muun muassa toimiessaan EU:n Sudanin-lähettiläänä. Viime syksynä yhteistyöstä tuli konkreettista, kun ulkoministeriö myönsi 2,4 miljoonan euron rahoituksen Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston sekä Aalto-yliopiston parin vuoden mittaisille kehitysyhteistyöhankkeille.

Niissä kehitetään muun muassa metsätieteen opetusta, koulutetaan opettajia, kehitetään paikkatietojärjestelmiä sekä digitalisoidaan Eritrean yliopistojen kirjastopalveluita.

Kirjastohanke keskittyy maan suurimpaan yliopistoon, Eritrean teknologiseen instituuttiin, jossa on yli 6 500 opiskelijaa. Kirjaston digitalisointia on instituutissa aloitettu jo omin avuin, kertoivat Suomessa viime viikolla käyneet eritrealaiset hankekumppanit. 

"Suomi ei auta vain rahallisesti vaan pääosin asiantuntijoiden kautta ja sillä kokemuksella, joka sillä ja yliopistolla on", sanoo hankekoordinaattori Rediet Taddese.

Tällä hetkellä digitaalisessa kirjastossa on vain 2 000 julkaisua, koneista on pulaa ja internetyhteydet pätkivät. Samaan aikaan opiskelijoiden vaatimustaso teknologian suhteen on kasvanut, tietotekniikkakeskuksen johtaja Samuel Tewelde kertoo. Esimerkiksi älypuhelimet ovat Eritreassakin yleisiä.

Hankkeessa muun muassa hankitaan laitteita, kalusteita ja e-aineistoja sekä koulutetaan henkilökuntaa Eritreassa ja Suomessa. Tewelden ja Taddesen mukaan tulevaisuuden visiona on samantyyppinen järjestelmä kuin Helsingin yliopiston kirjastossa – kuitenkin eritrealaiseen kontekstiin sopeutettuna. Pelkkä teknologia ei sekään riitä.

"Saamme viimeisimmän teknologian, koska meillä ei ole ollut vanhaa järjestelmää, joka pitäisi purkaa, mutta se ei toimi yksinään. Tarvitaan myös asiantuntijuutta, resursseja, järjestelmä", Tewelde muistuttaa.

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa puolestaan kehitetään Eritrean opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmaa oppilaskeskeisempään suuntaan sekä tuetaan kansallisen innovaatiokeskuksen perustamista. Viime vuonna aloitettu hanke on lähtenyt käyntiin jopa yllättävän hyvin, kertoo järjestön kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.

"Olen tehnyt 20 vuotta kehitysyhteistyötä mutta harvoin olen nähnyt näin sitoutuneita kumppaneita. Jotkut asiat ovat heille uusia, mutta heillä on halua ymmärtää", hän kehuu.

Dialogia eristämisen sijaan

Eritrea ei ole täysin perinteinen kehitysyhteistyön kohdemaa, sillä sen ihmisoikeustilanne on poikkeuksellisen huono ja demokratia olematon. Viime vuonna ilmestyneen YK-raportin mukaan maan johto on mukana systemaattisissa ihmisoikeusloukkauksissa.

Eritrealaiset ovat yksi yleisimmistä Eurooppaan tulevista pakolaisryhmistä, yhtenä syynä pakollinen kansalaispalvelus, joka voi ihmisoikeusjärjestöjen mukaan venyä jopa 20 vuoden mittaiseksi pakkotyöjaksoksi. Opposition toiminta on maassa kielletty, riippumatonta mediaa ei ole ja mielipidevankeja on tuhansia.

Suomen lisäksi myös EU on aloittamassa kehitysavun myöntämistä Eritrealle, mitä jotkut ihmisoikeustoimijat ovat kritisoineet, sillä avun pelätään pönkittävän maan sortohallintoa.

Ulkoministeriön Karvanen näkee asian toisin. Hän muistuttaa, että vaikka riskejä on, yhteistyö Suomen kanssa on pienimuotoista, eikä raha mene suoraan Eritrean hallinnolle, vaan korkeakouluille.

"On parempi kannustaa ja rohkaista uudistuksiin ja avautumiseen kuin eristää jokin valtio kokonaan ja antaa sen romahtaa", hän toteaa.

Samaa mieltä on Ulkomaanavun Järvinen.

"Pelkkä tuomitseminen johtaa siihen, että ihmiset kokevat olevansa nurkassa ja että kansainvälisellä yhteisöllä ei ole edes halua kuunnella heitä ja löytää tietä ulos", hän sanoo.

Sekä Ulkomaanapu että ulkoministeriö kertovat käyvänsä aktiivisesti vuoropuhelua maan viranomaisten kanssa myös ihmisoikeustilanteesta. Karvasen mukaan jo se, että maa suostuu vuoropuheluun ja on ryhtynyt kehitysyhteistyöhankkeeseen on merkki siitä, että se haluaa avautua.

"He ovat itsekin ehkä tajunneet, että eristäytymispolitiikka on kestämätöntä, talous on huonolla tolalla ja nuoriso on lähdössä pois maasta."

Järvinen uskoo, että yhteistyöllä voidaan ainakin osaltaan vaikuttaa myös pakolaisuuden juurisyihin. Sitä kehitysyhteistyöltä on viime aikoina toivottu pakolaiskriisin kärjistyttyä.

"Emme pysty todistamaan, missä määrin näin tapahtuu, mutta mitään muutta kautta kuin koulutuksen ja työmarkkinoiden kautta se ei ole mahdollista. Haluamme jatkossa kehittää myös ammatillista koulutusta ja haastaa Eritreaa avaamaan sitäkin puolta yhteiskunnassa, että ihmisellä täytyy olla selkeä tulevaisuudennäkymä. Toivottomuus ajaa muuten liikkeelle", Järvinen sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia