Selvitys: Ihmisoikeudet eivät vielä kenkäteollisuuden arkipäivää | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Ihmisoikeudet eivät vielä kenkäteollisuuden arkipäivää

Esimerkiksi luksusmerkki Prada sekä myös suomalaiset kenkämyyjät saavat tuoreessa tutkimuksessa kritiikkiä siitä, ettei niiden tuotantoketjussa huomioida ihmisoikeuksia riittävästi.

Sen paremmin suomalaiset kuin eurooppalaisetkaan kenkäyritykset eivät tee riittävästi varmistaakseen, että niiden tuotantoketjussa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Esimerkiksi raaka-aineiden tuotanto-olosuhteita valvoo itse vain harva, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.

Suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) sekä kansainvälisen Change your shoes -kampanjan tekemän selvityksen mukaan eurooppalaisista brändeistä Adidas, Euro Sko ja El Naturalista ja suomalaisista Sievi ja Kesko toteuttavat parhaiten ihmisoikeusvastuutaan. Huonoimpiin taas kuuluvat esimerkiksi Prada ja Gabor.

Selvitys perustuu kahteen kyselyyn, joista toinen lähetettiin 23 eurooppalaiselle kenkäfirmalle ja toinen neljälle suomalaisfirmalle. Eurooppalaisfirmoista noin puolet vastasi kyselyyn, suomalaisista kaikki. Yritysten toimintaa peilattiin etenkin YK:n vuonna 2011 hyväksymiin, yrityksille tarkoitettuihin ihmisoikeusperiaatteisiin.

Maailman kaikista kengistä 88 prosenttia tuotetaan Aasiassa, pääosin Kiinassa. Alan ongelmia ovat esimerkiksi työntekijöiden huonot palkat ja järjestäytymisoikeuden rajoitukset. Kengissä käytettävän nahan erityisongelmana on kromi, joka voi olla työntekijöille hengenvaarallista.

Selvityksen mukaan kaikki yritykset kyllä tekevät jollakin tavoin työtä ihmisoikeuksien eteen, mutta yhteistyötä esimerkiksi ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa tarvitaan lisää. Vaikka suurimmalla osalla yrityksistä on helposti hallinnoitavissa olevat tuotantoketjut, ihmisoikeusperiaatteita ei silti valvota riittävästi.

Esimerkiksi eurooppalaisista yrityksistä vain yksi kertoi vaativansa, että sen kumppanit maksavat työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Yritykset eivät arvioi varsinkaan parkitsimoiden työolojen uhkatekijöitä, ja vastuu työsuojelusta ja väärinkäytösten ehkäisystä on täysin kumppanien harteilla. Suurin osa yritysten kuvaamista työsuojelu- ja valvontakäytännöistä ei ole uskottavia, tutkimuksessa kerrotaan.

Selvityksen mukaan riskinä on, että yritykset keskittyvät suorien toimittajiensa kanssa solmittuihin sopimuksiin eivätkä kiinnitä tarpeeksi huomiota varsinaisiin tuotantopaikkoihin, joissa tapahtuu tai on vaarana tapahtua hälyttäviä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksia.

Suomalaisfirmat edustavat selvityksen mukaan eurooppalaista keskitasoa lukuun ottamatta hieman paremmin pärjäävää Sieviä. Se valmistaa kenkänsä Suomessa ja valvoo esimerkiksi nahantuotantoa suoraan.

Osa firmoista on mukana erilaisissa vastuullisuusjärjestelmissä. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri.

"On selvää, että yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumista tuotantoketjuissa. Tarvitaankin lainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia missä päin maailmaa ne tuottavatkin."

Suomessa myytiin vuonna 2014 noin 18 miljoonaa paria kenkiä, jotka oli tuotu pääosin Kiinasta, Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia