YK nosti arviotaan avuntarvitsijoiden määrästä – rahaa kasassa vasta neljännes tarvitusta
Muun muassa Ecuadorin maanjäristyksen vuoksi kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä kasvaa yhä.
YK pyytää jälleen humanitaarista apua varten ennätyssuurta summaa. Rahaa tarvitaan tälle vuodelle yhteensä 21,6 miljardia dollaria, eli noin 19,5 miljardia euroa, YK:n humanitaarisen avun järjestön OCHA:n tuoreessa vetoomuksessa kerrotaan. Pyyntö on runsaat miljardi euroa enemmän kuin joulukuussa 2015.
Syinä avuntarpeen kasvuun ovat esimerkiksi Fidžille iskenyt sykloni, Ecuadorin maanjäristys sekä El Niñon pahenevat vaikutukset. OCHA:n mukaan tänä vuonna tarkoituksena on jakaa apua yhteensä 95,4 miljoonalle ihmiselle 40 maassa.
"Alirahoitus vaarantaa konflikteista ja katastrofeista kärsivien ihmisten hengen. --- Tätä kirjoittaessani kuulen, että Irakissa suljetaan terveyspalveluita kansainvälisen rahoituksen ehtyessä, eikä uutta vain tule", kertoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Stephen O'Brien vetoomuksen esipuheessa.
YK:n jäsenmaat vastaavat vuosittain julkaistavaan hätäapuvetoomukseen lahjoittamalla sen kattamiseksi rahaa. Tähän mennessä avunantajat ovat lahjoittaneet vuoden 2016 vetoomukseen 5,5 miljardia dollaria, eli noin 5 miljardia euroa. Vaikka summa on suurempi kuin koskaan vuoden puoliväliin mennessä on onnistuttu keräämään, vetoomus on vasta 25-prosenttisesti rahoitettu. Esimerkiksi Zimbabwen vetoomuksesta vasta 9 prosenttia on kasassa, Keski-Afrikan tasavallan vetoomuksesta 14 prosenttia.
Tilanne on ollut samantyyppinen jo vuosia: vaikka avunantajamaat ovat viime vuosina lisänneet rahoitusta, avun tarve kasvaa nopeammin. Tilanne tunnustettiin viime kuussa Istanbulissa järjestetyssä maailman humanitaarisen avun kokouksessa, jossa avunantajat lupasivat lisätä apua ja järjestöt käyttää sitä läpinäkyvämmin.
Kokousta kritisoitiin jo ennakkoon tehottomaksi, ja tällä viikolla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston kokouksessa muistutettiinkin avunantajia lupausten täyttämisestä.
"Myöhästymiselle ei ole sijaa: jokaisella päivällä ja viikolla on merkitystä. Konferenssin jälkeisenä viitenä viikkona tuhansia on kuollut konflikteissa, kymmeniä tuhansia on paennut kodeistaan ja tuhannet viljelijät ja paimentolaiset ovat luopuneet toivosta elättää itsensä maalla, jonka kuivuus, tulvat tai ilmastonmuutokseen liittyvä merenpinnan nousu ovat tuhonneet", sanoi YK:n alipääsihteeri Jan Eliasson.
Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia