Unohdettu pakolaiskriisi: Burundilaiset pakenevat joukoittain väkivaltaa

Itäisessä Afrikassa sijaitsevaan Tansaniaan on runsaan vuoden aikana syntynyt yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Syynä on läntisen naapurimaan, piskuisen Burundin, poliittinen väkivalta, jonka seurauksena jo lähes 270 000 ihmistä on paennut naapurimaihin.

Alun perin kongolaisia pakolaisia varten perustettu Nyarugusun pakolaisleiri majoittaa vajaat nyt 140 000 ihmistä, eikä loppua näy.

"Rajat tulevat vastaan siinä vaiheessa, kun ei ole enää tarjota maata tai vettä pakolaisille. Niin kauan ihmisiä otetaan vastaan lisää", kertoo leirillä työskennellyt Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Silja Hormia.

Noin puolet Nyarugusun asukkaista on tansanialaisia. YK:n mukaan leirille saapui keväällä 130 ihmistä päivässä.

"Olot ovat ankeat. Tilaa on vähän, lapsilla ei ole leikkipaikkoja ja koulua käydään puun alla, jos sitä ylipäätään käydään. Turvattomuutta ja turhautuneisuutta on paljon", Hormia kuvailee.

Hormia työskenteli Tansanian sekä kansainvälisen Punaisen Ristin operaatiossa Nyarugusussa sekä toisella pienemmällä leirillä huhti- ja toukokuussa. Hän opetti terveystyöntekijöille muun muassa lääkkeiden käyttöä sekä potilaiden luokittelua ja sairauksien havaitsemista ja oli myös mukana rakentamassa apteekkia ja karanteenialuetta tautiepidemioita varten.

Leirit turvattomia

Burundin kriisi alkoi huhtikuussa 2015, kun presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti tavoittelevansa kolmatta valtakautta kesän vaaleissa. Vastustajat pitivät ilmoitusta perustuslain vastaisena, ja tilanne laukaisi mielenosoituksia, jotka valtion kovakouraiset turvallisuusjoukot tukahduttivat.

Sen jälkeen maassa on tapahtunut massateloituksia, itsenäiset mediat on suljettu ja tuhansia ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti. Syyksi pidätykseen on riittänyt Nkurunzizan kuvan tuhriminen oppikirjoissa. Yli 450 ihmistä on kuollut. 

Nkurunziza itse valittiin presidentiksi kolmannen kerran lopulta heinäkuussa epärehellisinä pidettyjen vaalien seurauksena.

Hormian mukaan leireille saapuvat kertovat pakenevansa nimenomaan väkivaltaa. Osa tulijoista on aliravittuja, osa on traumatisoitunut väkivallan vuoksi. Malarian riski on ahtaiden telttojen vuoksi suuri.

"Myös lisääntymisterveyspalveluita tarvitaan. Suunnilleen joka toinen nainen on raskaana, ja lapsiluku perheissä on 7–8. Ehkäisy on aika tuntematon asia", hän kertoo.

Leireillä pystytään tarjoamaan perusterveydenhuoltoa ja Nyarugusussa myös esimerkiksi tekemään keisarileikkauksia. Naisten huolenaiheena on kuitenkin myös turvattomuus: leirillä tapahtuu raiskauksia.

Järjestöt maan alla

Burundin kriisi on herättänyt huolta kansainvälisesti etenkin siksi, että maan edellinen, hutujen ja tutsien välillä käyty sisällissota päättyi vasta vuonna 2006. Asetelma sodassa oli sama kuin Burundin kuuluisamman naapurimaan, Ruandan, kansanmurhassa 1990-luvulla. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein onkin varoittanut, että myös nykyinen konflikti saattaa riistäytyä etniseksi. 

Suomalaisen Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön (Kios) asiantuntijan Elina Vuolan mukaan konflikti on toistaiseksi ensisijaisesti poliittinen, sillä vaikka viime aikoina iskuja onkin kohdistettu etenkin pääkaupunki Bujumburan tutsivähemmistöön, ensisijainen kohde ovat hallituksen oppositioksi leimaamat ryhmät. Väkivallan suurimpia syypäitä ovat olleet valtion turvallisuusjoukot sekä presidentti Nkurunzizan johtaman valtapuolueen CNDD-FDD:n aseistettu nuorisosiipi. Seurauksena myös aseellinen oppositio on aktivoitunut.

Valtion tulilinjalla ovat myös kansalaisaktivistit. Kios on viime vuosina välittänyt tukea monille burundilaisille kansalaisjärjestöille. Konfliktin seurauksena monien toiminta on kuitenkin hiipunut johtajien paettua maasta. Osa yrittää yhä kerätä tietoa esimerkiksi kidutustapauksista, mutta se on vaikeaa ja vaarallista.

"Kymmenen suurinta ja vaikuttavinta järjestöä on tällä hetkellä maan alla. Niiden tilit on jäädytetty eivätkä ne saa ottaa vastaan rahaa. Ne toimivat pääosin maanpaossa", Vuola kertoo.

Suomeen ei voi verrata

Kriisiä on yritetty sovitella muun muassa Tansanian entisen presidentin avulla, tuloksetta. Samaan aikaan Burundista on ehtinyt tulla maailman toiseksi yleisin uusien pakolaisten lähtömaa, ja apua pakolaisille kaivataan kipeästi lisää.

"Rahoituksen saanti on haastavaa nyt, kun Eurooppa on niin keskiössä. Se on kaikkien järjestöjen ongelma tällä hetkellä", Hormia sanoo.

Tansania on hänen mukaansa varautunut vastaanottamaan noin 330 000 burundilaispakolaista tänä vuonna – sen jälkeen ei tiedetä, mitä tapahtuu.

Samaan aikaan Suomessa eletään viime syksyn pakolaiskriisin jälkimainingeissa. Suomea ja Tansaniaa ei voida kuitenkaan edes vertailla, hän toteaa.

"Meillä kuitenkin on puitteet tarjota suojaa, ruokaa ja terveydenhuoltoa. Tansaniassa pulaa on kaikesta."