(IPS) -- Miljoonat lapset kuolevat ennen kuin saavuttavat viiden vuoden iän. Suurin osa heistä menehtyy sairauksiin, jotka olisi paremmissa oloissa voitu estää tai hoitaa.

Köyhään valtioon syntyminen on riski, mutta lapsikuolleisuus ei kasaudu vain maailman köyhimpiin maihin. Tieto käy ilmi YKn lastenjärjestö Unicefin julkaisemasta maailman lasten tilaa koskevasta 2016 State of The World’s Children -raportista.

Esimerkiksi Intia ja Nigeria, joiden kummankin kansallinen varallisuus on kasvanut nopeasti, eivät ole onnistuneet vähentämään lapsikuolleisuutta edes köyhimpien maiden tahtiin. Intiassa alle viisivuotiaana menehtyy 17 prosenttia lapsista ja Nigeriassa 15 prosenttia.

Muita suuren lapsikuolleisuuden maita ovat Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Angola. Yhdessä kyseisten viiden maan lapsikuolleisuus selittää yli puolet maailman kaikista lapsikuolemista.

Vauraus ei takaa hyvää hoitoa kaikille

Erot ovat suuria myös maiden sisällä. Yhdysvalloissa lapsikuolleisuus on yleisempää kuin suurimassa osassa rikkaita maita. Suurin osa kuolleista pikkulapsista on taustaltaan afroamerikkalaisia, joiden riski kuolla ennen viidettä ikävuottaan on kaksi kertaa suurempi kuin valkoisten amerikkalaisten.

Ilman kansainvälisiä toimia seuraavan viidentoista vuoden aikana arvioidaan 69 miljoonan pikkulapsen kuolevan, suurimman osan heistä vältettävissä oleviin tauteihin. Noin miljoonan lapsen ensimmäinen elinpäivä jää myös viimeiseksi.

Paras keino vähentää lapsikuolleisuutta on tyttöjen ja naisten koulutus. Jos Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jokainen äiti saisi vähintään toisen asteen koulutuksen, lapsikuolemien määrä vähenisi Unicefin arvion mukaan noin 1,5 miljoonalla vuodessa. Etelä-Aasiassa vastaava luku olisi 1,3 miljoonaa.

Koululainen ei ole valmis äidiksi

Lapsena solmittu avioliitto on keskeinen tyttöjen koulutuksen este. Varhainen synnytysikä vaarantaa sekä äidin että lapsen terveyden. Ennen 20 vuoden ikää synnyttäneen naisen vauva kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin 20–30 vuotiaan äidin lapsi.

"Kun tyttö käy koulua, hänet tulkitaan todennäköisemmin lapseksi kuin vaimoksi ja äitiyteen valmiiksi naiseksi. Koulunkäynti myös voimaannuttaa tyttöjä, kehittää heidän tietojaan ja taitojaan sekä lujittaa sosiaalisia verkostoja, joiden avulla he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja puolustaa oikeuksiaan", perustelee Unicefin hyväntahdonlähettiläs Angelique Kidjo koulutuksen tärkeyttä lapsikuolleisuuden vähentämisessä.

Kouluun kuitenkin pääsee aiempaa pienempi osuus lapsista. Koulutuksen tasokin vaihtelee: jopa 38 prosenttia lapsista päättää koulunsa osaamatta kunnolla lukea, laskea tai suorittaa peruslaskutoimituksia.

Koulutus myös jakautuu epätasaisesti. Köyhissä maissa rikkain kymmenys lapsista vie 46 prosenttia kaikista koulutukseen käytetyistä varoista.