(IPS) -- Voahevetse Fotese on kuusivuotias, mutta ikäisekseen kovin pieni ja hento. Hän käy Ankilimafaitsyn peruskoulua, Etelä-Madagaskarin Ambovombessa, jossa itäistä Afrikkaa kiusaava kuivuus on tehnyt tuhojaan.

"Fotetse, kuten monet muutkin oppilaamme, kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja on ikäisekseen pieni – liian lyhyt ja liian laiha", sanoo koulua johtava Seraphine Sasara.

Sasaran johtamassa koulussa on 348 oppilasta, 276 tyttöä ja 72 poikaa. Suurin osa kylän pojista on auttamassa vanhempiaan maatilalla tai paimentamassa karjaa.

Koulun nuorimmat oppilaat ovat kolmevuotiaita, vanhimmat viidentoista. Viisitoista on myös se ikä, jolloin sukupuolten voimasuhteet vaihtuvat, kun tytöt menevät naimisiin ja jättävät opintonsa.

Kohtalokas kehityskulku

Etelä-Madagaskarin lapsista lähes puolet on aliravittuja. Maailman ruokaohjelma WFPn mukaan Etelä-Madagaskarin alle viisivuotiaista 47 prosenttia kärsii ravinnon puutteesta johtuvasta lyhytkasvuisuudesta.

Akuutissa aliravitsemuksessa ruuan puute on tilapäistä ja elimistö palautuu nopeasti, kun tilanne korjaantuu. Kroonisen aliravitsemuksen tuhot sen sijaan ovat pysyviä, eikä sen aiheuttama lyhytkasvuisuus parane.

"Kyseessä on asteittain etenevä ja kasautuva kehityskulku, joka alkaa hedelmöittymisestä ja jatkuu tuhat päivää eli lapsen kaksi ensimmäistä ikävuotta", Sasara selittää.

Lyhytkasvuisuus kehittyy joko kroonisesti huonon ravinnon, toistuvien infektioiden tai molempien seurauksena.

"Aliravitsemuksen aiheuttamassa lyhytkasvuisuudessa kyse ei ole vain siitä, että lapsi on lyhyt ikäisekseen. Sillä on useita palautumattomia seurauksia, kuten kasvanut kuolemanriski ja puutteet fyysisissä ja kognitiivisissa kyvyissä."

Lounaaksi kaktuksenhedelmä

Madagaskarilla ruokavalion perusta on ravintoarvoltaan vaatimaton riisi. Nyt sitäkään ei riitä joka aterialle.

"Ruokin riisillä kahdeksan lastani aamiaisella ja päivällisellä, mutta lounaaksi he joutuvat syömään kaktuksenhedelmiä", kertoo suurperheen äiti Mamy Perline.

WFP on yli kymmenen vuotta toteuttanut Madagaskarin köyhimmillä alueilla kouluruokaohjelmaa, jonka puitteissa 300 000 lasta 1300 peruskoulussa on saanut terveellisen aterian koulupäivinä. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa. He muun muassa valmistavat WFPn kustantamat kouluruuat.

"Hivenaineilla ja vitamiineilla rikastetut ateriat ovat keskeisessä roolissa, kun yritämme rikkoa aliravitsemuksen kehää", Sasara sanoo.

Kuivuus seurauksineen näkyy kouluissa. Peruskoulua käyvien lasten määrä on syöksykierteessä.

Vielä vuonna 2006 lapsista 96,2 prosenttia kävi peruskoulua. Vuonna 2012 kouluun tuli enää 69,4 prosenttia lapsista. Seraphine Sasara uskoo, että nykyään osallistumisprosentti on vielä pienempi.

"Lapset ovat niin nälkäisiä, etteivät he jaksa tulla kouluun", hän toteaa.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.