Humanitaarisen avun tarve on suurempi kuin koskaan

Maailmassa 96,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee parhaillaan humanitaarista apua 40:ssä eri maassa. Tarve on ennätyksellisen korkea. Tänään vietetään YK:n humanitaarista päivää.

Ilmastonmuutos on lisäämässä humanitaaristen kriisien määrää. Esimerkiksi sääilmiö El Niñon aiheuttaman kuivuuden vuoksi jopa 50,2 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit ovat lisääntyneet, noin 80 prosenttia humanitaarisista kriiseistä on aseellisia konflikteja. Useat niistä ovat pitkittyneitä.

"Avustustyö on muuttunut myös entistä vaarallisemmaksi. Humanitaarisen oikeuden sääntöjä rikotaan yhä enemmän eli pommitetaan sairaaloita ja kouluja, ja kiristetään näin ihmisten ahdinkoa", kertoo humanitaarisesta avusta vastaavan yksikön päällikkö Claus Jerker Lindroos ulkoministeriöltä.

"Myös avustustyöntekijöitä kuolee humanitaarisissa operaatioissa entistä enemmän. YK:n humanitaarisella päivällä halutaan muistaa erityisesti näiden ihmisten tekemiä uhrauksia", Jerker Lindroos jatkaa.

Vaikeimmiksi kriiseiksi ja aseellisiksi konflikteiksi luokitellaan tällä hetkellä Syyrian, Etelä-Sudanin, Keski-Afrikan tasavallan ja Irakin tilanteet.

Pelkästään Syyriassa 13,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Myös Irakissa humanitaarinen kriisi on levinnyt koko maahan ja kolmannes kansasta tarvitsee apua.

"Ihmiset elävät jatkuvassa epävarmuudessa. Monet elävät eristyksissä ja heiltä puuttuu peruselämään tarvittavia hyödykkeitä, jopa ruokaa ja vettä", kertoo YK:n ruokaohjelma WHO:n maajohtaja Sally Haydock Irakista.

Humanitaarisen avun tarpeisiin ei ole kyetty vastaamaan riittävin keinoin. YK:n globaali apuvetoomus on 21, 9 miljardia dollaria, mutta tähän mennessä siitä on rahoitettu vasta 33 prosenttia. Myös Suomi on leikannut humanitaarisesta avusta. Viime vuonna apua annettiin 97,8 miljoonaa, mutta tänä vuonna määrärahoja kohdennetaan vain 78 miljoonaa euroa.

"Humanitaarinen apu ei ole kovin edullinen keino auttaa ihmisiä, vaan parasta olisi panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta maiden oma vastustuskyky voimistuisi", Jerker Lindroos sanoo.

"Haastetta lisää se, että vaalit järjestetään neljän vuoden välein, eikä poliittisia pisteitä kerätä sillä, että pyritään ratkaisemaan konfliktia vaikkapa Jemenissä", hän jatkaa.

Humanitaarisen avun lisäksi ennaltaehkäisevältä kehitysyhteistyöltä leikattiin Suomessa viime vuonna jopa 43 prosenttia.

Maailman kriisit ovat saaneet ihmiset myös ennätysmäärin liikkeelle. Pakolaisia ja kodistaan lähtemään joutuneiden ihmisten määrä ei ole ollut yhtä suuri sitten toisen maailmansodan. YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan maailmassa on 21,3 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja kaiken kaikkiaan 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.