(IPS) -- Valkokypäriksi (White Helmets) kutsuttu Syyrian vapaaehtoisten rauniopelastajien järjestö nauttii laajaa kannatusta Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ehdokkuuden takana on 133 järjestöä ja henkilöä eri puolilta maailmaa, ja Syria Campaign kerää lisää tukijoita internetissä.

Nobel-ehdokkuus julkistettiin elokuussa samoihin aikoihin, kun yksi tunnetuimmista valkokypäristä, Khaled Omar Harrah, kuoli pelastusoperaation aikana Aleppossa. Hän nousi koko maailman tietoisuuteen 2014 kaivettuaan lähes yli-inhimillisin ponnistuksin Mahmoud-nimisen poikavauvan raunioista.

Valkokypärät – viralliselta nimeltään Syyrian siviilipuolustus – luonnehtii itseään puolueettomaksi humanitaariseksi järjestöksi. Sen noin 3 000 vapaaehtoista ovat pelastaneet raunioista yli 60 000 ihmistä. Pääasiallista toimintakenttää ovat kapinallisten alueet, joita Syyrian hallitus ja Venäjä pommittavat.

Syyrian sisällissodassa on kuollut jo 250 000 ihmistä, ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kotoaan.

Neuvostoaikaisia pommeja

"Valkokypärät haluavat olla hyödyksi sen sijaan, että liittyisivät johonkin sotaa käyvistä ryhmistä", sanoo juuri Syyriasta palannut Ole Solvang ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchista (HRW).

Solvangin mukaan valkokypärät tekevät muutakin kuin kaivavat ihmisiä raunioista. "He ovat perustaneet kaksi ryhmää, jotka purkavat räjähtämättömiä ammuksia, valtaosin rypälepommeja."

Rypälepommit ovat suuri uhka varsinkin lapsille, jotka poimivat niitä maasta. Vaaratonta niiden hävittäminen ei ole pelastajillekaan.

Lisäksi valkokypärät kokoavat tietoa HRW:lle ja muille järjestöille Syyriassa käytettävistä aseista.

Pelastajat ovat vedonneet YK:n turvallisuusneuvostoon, että se estäisi tynnyripalopommien käytön ja perustaisi lentokieltoalueen Syyriaan. Solvangin mukaan siviilikohteisiin kylvetään monenlaisia ammuksia valikoimatta.

"Helikoptereista pudotetaan jopa merimiinoja. Viime aikoina on käytetty paljon rypäleammuksia ja palopommeja. Kyse on pääasiassa neuvostoaikaisista venäläisistä ammuksista."

Tahallista siviilien tappamista?

Solvang korostaa, että kyse ei ole vain ammustyypeistä vaan siviilien joutumisesta vaaravyöhykkeeseen. Siviilien tappaminen tarkoituksella on sotarikos.

Yhä useammin kohteeseen pudotetaan ensin yksi pommi, ja kone palaa pommittamaan lisää hetken päästä, kun rauniopelastajat ovat ehtineet paikalle, Solvang kertoo.

"Toinen isku vaatii usein enemmän uhreja kuin ensimmäinen, koska ihmisiä on ehtinyt kerääntyä paikalle. On vaikea olla ajattelematta, että se on tahallista ja tähdätty juuri pelastajia vastaan", hän sanoo.

Valkokypärien työ kuuluu maailman vaarallisimpiin.

Tukea eri suunnilta

"Valkokypärät edustavat humanitaarista apua parhaimmillaan", sanoo YK:n humanitaarisen avun toimiston (Ocha) tiedottaja Amanda Pitt.

Rauniopelastajien Nobel-ehdokkuutta tukevat muun muassa lääketieteellisten avustusjärjestöjen liitto, Christian Aid ja Britannian Islamic Relief.

Rauhannobelin saaja julkistetaan lokakuun alussa. Nobelin säätiön mukaan rauhanpalkinnon saajia on ehdotettu ennätysmäärä eli 376. Säätiö ei kerro ehdokkaiden nimiä vaan julistaa ainoastaan voittajan.