Sukupuolten epätasa-arvo maksaa Saharan eteläpuoliselle Afrikalle vuosittain noin 84 miljardia euroa, eli noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta, laskee YK:n kehitysohjelma UNDP tuoreessa Afrikan inhimillisen kehityksen raportissaan.

Syynä ovat raportin mukaan yhteiskunnan rakenteisiin syvälle juurtuneet esteet, kuten vallan ja varakkuuden epätasainen jakautuminen sekä epätasa-arvoa ylläpitävät yhteiskunnalliset normit.

Vuosittain julkaistavassa inhimillisen kehityksen raportissa lasketaan maille pisteet sen mukaan, millainen on niiden koulutus-, tulo- ja terveystaso. Tänä vuonna Afrikan kärkimaita ovat raportin mukaan Mauritius, Seychellit ja Algeria, pohjalla ovat Niger, Keski-Afrikan tasavalta ja Eritrea.

Tasa-arvotilastoissa taas loistaa esimerkiksi Ruanda, jossa parlamentaarikoista melkein kaksi kolmasosaa on naisia. Silti keskimäärin Afrikan naiset saavuttavat vain 87 prosenttia inhimillisestä kehityksestä miehiin verrattuna, raportissa kerrotaan.

Tämä johtuu esimerkiksi korkeasta äitiyskuolleisuudesta sekä alhaisesta osallistumisesta palkkatyömarkkinoille. 61 prosenttia afrikkalaisnaisista käy palkkatyössä mutta usein epävirallisella sektorilla. Heidän tulonsa jäävät noin 70 prosenttiin miesten tienesteistä. Usein vanhoilliset tavat rajoittavat aikaa, jonka naiset voisivat käyttää koulutukseen tai työntekoon, ja niinpä esimerkiksi vedenhaku on yhä 71-prosenttisesti naisten työtä, raportissa kerrotaan.

Raportissa suositellaan muun muassa tasa-arvon priorisointia budjettisuunnittelussa, haitallisten sosiaalisten normien purkamista sekä tutkitun tiedon merkityksen korostamista päätöksenteossa.

"Jos sukupuolten välinen kuilu saadaan suljettua työmarkkinoilla, kouluissa, terveyspalveluiden saannin osalta ja muilla osa-alueilla, äärimmäinen köyhyyden ja nälänhädän poistaminen on mahdollista. Tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen ovat paitsi ihmisoikeuskysymys, ne myös tukevat taloudellista ja kestävää kehitystä", UNDP:n pääjohtaja Helen Clark totesi raportin julkistamistilaisuudessa.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.