Rauhanjärjestöt: Hallituksen sanat ja teot ristiriidassa keskenään | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rauhanjärjestöt: Hallituksen sanat ja teot ristiriidassa keskenään

Rauhanjärjestöt osallistuvat omana osastonaan lauantaina 3.9.2016 järjestettävään hallituksen leikkauspolitiikkaa kritisoivaan Joukkovoima-mielenosoitukseen, johon odotetaan tuhansia osallistujia.

Hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota, josta on poistettu kokonaan rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen valtionavut. Järjestöjen ensi vuoden rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo käyttää siirtomäärärahoja. Vuoden 2017 rahoituksen taso, samoin kuin valtion tuen jatko ensi vuoden jälkeen ovat kuitenkin vielä auki.

Rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen avustusten leikkaaminen ei vakauta valtion taloutta. Toteutuessaan leikkausten vaikutus järjestöjen työhön olisi dramaattinen.

Leikkaukset ovat myös ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa. Kesäkuussa julkistetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteossa todetaan, että hallituksen tavoitteena on "edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa".

"Rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei onnistu yksinomaan valtion toimin. Valtion ohella tarvitaan näiden tavoitteiden puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä sekä valtion taloudellista tukea järjestöille" sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa. "Mikäli edes promille näistä varoista – 2,4 miljoonaa euroa – käytettäisiin aseiden sijaan rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet", esittää Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Rauhanjärjestöiltä yhteinen julkilausuma

Syyriassa soditaan viidettä vuotta, Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti uhkaa laajentua, Euroopassa jännitteet ovat kasvaneet, terrori-iskut yleistyneet ja puheet sodan uhkasta sekä siihen varustautuminen ovat yleistyneet.

Sotaan valmistautumisen ja varustelun sijaan tarvitaan rauhan lujittamista, luottamuksen sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämistä kaikilla tasoilla valtioista kansalaisyhteiskuntiin. Sodan lietsonta ja varustautuminen vain lisää aseellisen konfliktin todennäköisyyttä, ei vähennä sitä. Rauha on helppo rikkoa, mutta vaikea palauttaa ja rakentaa uudelleen.

Käynnissä olevien sotien ja konfliktien seuraukset näkyvät myös Suomeen kohdistuvana pakolaisuutena. Suomen on osaltaan kannettava vastuunsa pakolaisuudesta ja panostettava nykyistä enemmän rauhanvälitykseen, konfliktien ehkäisemiseen, humanitaariseen avustustyöhön sekä kehitysyhteistyöhön. Parasta mahdollista pakolaispolitiikkaa on konfliktien ja sotien estäminen, ei Suomesta turvapaikkaa hakevien pakolaisten oikeuksien polkeminen tai rajojen sulkeminen.

Suomen on kannettava vastuunsa aseellisten konfliktien jatkumisesta lopettamalla asekaupat sotaa käyvien maiden kanssa. Suomi ostaa aseita muun muassa Israelista, ja Suomen asevienti on kasvanut merkittävästi muun muassa Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan, jonka johtama liittouma sotii Jemenissä. Emme halua suomalaisia aseita taistelukentille.

Julkisuudessa Suomelle on tarjottu ratkaisuksi heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen liittymistä Natoon. Sotilasliiton jäsenenä Suomi olisi kuitenkin osapuoli kaikissa Nato-maahan kohdistuvissa tai Nato-maan suorittamissa hyökkäyksissä. Sotilaallinen liittoutumattomuus sen sijaan antaa merkittävästi paremman mahdollisuuden pysyttäytyä konfliktien ulkopuolella sekä toimia niiden estämiseksi.

Ei leikata rauhantyöstä!

Suomen hallitus suunnittelee leikkaavansa rauhantyön määrärahoja kolmatta vuotta peräkkäin. Esityksessä on ollut jopa koko rauhantyön avustuksen poistaminen valtionavun piiristä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoesityksen mukaan hallituksen tavoitteena on "edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa". Näiden tavoitteiden uskottavuus on kuitenkin kyseenalainen, kun tiedetään tehdyt leikkaukset kehitysyhteistyöhön sekä rauhan- ja ihmisoikeustyön rahoituksen epävarmuus.

Leikkausten varjossa valmistellaan Suomen kalleinta yksittäistä asekauppaa, Hornet-hävittäjien korvaamista. Julkisuudessa on puhuttu 5–10 miljardista, mutta uusien hävittäjien käyttökustannukset huomioon otettuna lopullinen lasku veronmaksajille voi olla jopa nelinkertainen. Hävittäjien lisäksi valmistellaan useiden miljardien arvoista laivaston alushankintaa.

Ensi vuonna sotilaalliseen puolustukseen aiotaan käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa, noin 440 euroa asukasta kohden. Mikäli edes yksi tuhannesosa näistä varoista suunnattaisiin rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet Suomessa. Rauhanjärjestöt ovat merkittävä osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja kanavoivat toiminnallaan tuhansien kansalaisten osaamisen rauhankulttuurin vahvistamiseksi Suomessa ja kansainvälisesti. Rauhanjärjestöt kehittävät moraalista ja sosiaalista vastuuta, ja kasvattavat uusia sukupolvia yhteiskunta- ja kulttuurirajat ylittävään ymmärrykseen ja konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun.

Aseistakieltäytyjäliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Naiset Rauhan Puolesta
PAND – Taiteilijat Rauhan Puolesta
Rauhankasvatusinstituutti
Suomen Sadankomitea
Suomen Rauhanliitto
Suomen Rauhanpuolustajat
Tekniikka elämää palvelemaan
WILPF

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia