Saharaan rakennetaan toisenlaista muuria

Muurit ovat nykyään ikävällä tavalla ajankohtainen ilmiö. Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trump aikoo rakentaa sellaisen Meksikon rajalla. Pakolaiskriisin kärjistyttyä viime vuonna rakennushommissa on ollut muun muassa Unkari. Eikä Länsirannan muurikaan ole katoamassa.

Afrikan Sahelin alueen maiden yhteisprojekti kuitenkin osoittaa, että muuri voi olla positiivinenkin symboli. Maat ovat vuosien ajan rakentaneet Sahelin alueelle 7 000 kilometrin mittaista puista koostuvaa vyöhykettä, joka ulottuisi valmistuessaan lännestä Senegalista itään, Djiboutiin.

Niin sanotun vihreän muurin idea on, että puiden istuttaminen sitoisi Saharan autiomaan hiekat ja lopettaisi sen laajenemisen. Samalla saataisiin käyttöön maata ihmisten elinkeinojen turvaamiseksi. Puut toimisivat myös hiilinieluna, kertoo EurActiv-uutissivusto.

Hanke on ajankohtainen, sillä Sahelin alue kärsii rankasti väestönkasvusta sekä aavikoitumisesta ja muista ympäristöongelmista. Vihreän muurin arvellaan voivan tarjota alueen väestölle uusia näköaloja, mikä ehkäisisi myös ääriliikkeisiin liittymistä ja massasiirtolaisuutta.

Uutismedioiden mukaan 15 prosenttia muurin puista on jo istutettu. Esimerkiksi Senegalissa on saatu käyttöön neljä miljoonaa hehtaaria maata istuttamalla 27 000 hehtaaria puita.

"Monet eläimet, jotka olivat kadonneet, ovat tulossa takaisin – kuten antiloopit, jänikset ja linnut, joita kukaan ei ole nähnyt 50 vuoteen", kuvailee Elvis Paul Tangam, Afrikan unionin vihreä muuri -aloitteen lähettiläs uutissivusto PRI:ssä.

Tangimin mukaan suurin saavutus muurissa on kuitenkin alueen maiden yhteistoiminta yhteisten tavoitteiden eteen.

Euroopassa on viime aikoina toisteltu mantrana lausetta, jonka mukaan siirtolaisuuden taustalla on näköalattomuus ja että meidän on puututtava sen "juurisyihin". Vihreä muuri saattaa osoittautua siinä toimivammaksi keinoksi kuin niiden perinteisten muurien rakentaminen.