Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet
Selvitys Hondurasin patoprojektista: Alkuperäiskansoja olisi pitänyt kuunnella paremmin
Uusi selvitys tuo valoa mutkikkaaseen konfliktiin, jota on käyty Finnfundin rahoittaman padon rakennusalueella.
Suurta huomiota saanut Hondurasin Agua Zarcan patoprojekti on toteutettu suurelta osin lakien ja sääntöjen mukaan. Alkuperäiskansojen konsultoinnissa olisi kuitenkin ollut parantamisen varaa, linjaa tuore selvitys.
Patohanke sai suurta julkisuutta viime keväänä, kun sitä vastustaneen Copinh-alkuperäiskansajärjestön johtaja Berta Cacéres murhattiin. Murhasta on pidätetty viisi ihmistä, joista yksi padon rakentajayhtiö Desan työntekijä ja toinen entinen työntekijä. Lisäksi pidätettyjen joukossa on entisiä tai nykyisiä armeijan työntekijöitä.
Honduras on yksi maailman vaarallisimmista paikoista ihmisoikeusaktivisteille ja järjestöt uskovatkin murhan liittyvän patohankkeeseen. Myös muita järjestön aktivisteja on tapettu. Tutkinta on takkuillut ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan murhan selvittämistä vaatineita aktivisteja on ahdisteltu.
Nyt ilmestyneen raportin teetti ulkopuolisilla tekijöillä hollantilainen kehitysrahoitusyhtiö, joka on rahoittanut hanketta Suomen valtion kehitysrahoituslaitokselta Finnfundilta saamallaan lainalla. FMO ja Finnfund jäädyttivät rahoituksensa projektissa kohun jälkeen ja alkoivat valmistella vetäytymistä siitä.
Vaikeat olosuhteet
Viime viikolla ilmestynyt, muun muassa ihmisoikeusasiantuntijoiden tekemä raportti on sanoissaan varovainen. Sen mukaan projektia kannattavien ja sitä vastustavien asukkaiden välillä on suuria erimielisyyksiä, ja eri osapuolet ovat syytelleet toisiaan väkivallasta ja uhkailusta. Syynä on osittain hanke, mutta konfliktin varsinaiset juuret ovat kuitenkin jo projektia edeltävässä ajassa, muun muassa maanomistuskysymyksissä.
Copinh-järjestö ja sen edustama alkuperäiskansa lencat ovat vastustaneet hanketta, sillä joki, johon on tarkoitus rakentaa vesivoimala, on heidän mukaansa pyhä, hanke vaikuttaa heidän elinkeinomahdollisuuksiinsa eikä heiltä ole kysytty lupaa projektiin, mitä Hondurasin ratifioima kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus edellyttää.
Raportin mukaan alueen asukkaiden kanssa kyllä tehtiin Maailmanpankin sijoituselimen IFC:n vaatimat konsultaatiot mutta sen sijaan Copinhin vaatimaan viralliseen prosessiin ei suostuttu. Se olisi ollut asianmukaista, ja se oli Hondurasin valtion vastuulla, raportissa todetaan.
Projektin sinänsä ei raportissa nähdä vaikuttavan kielteisesti alueen yhteisöihin. Sen sijaintia siirrettiin yhteisöjen vastustuksen vuoksi toiselle puolelle jokea. Ihmisiä ei ole siirretty, pääsy joelle on taattu, kulttuurisesti tärkeille paikoille ei tulvi vettä eikä veden virtaama muutu merkittävästi, raportissa todetaan. Sen mukaan vetäytyminen hankkeesta todennäköisesti aiheuttaa alueelle kielteisiä vaikutuksia, mikäli muuta rahoitusta ei löydetä.
Raportissa kuitenkin muistutetaan että Hondurasissa olosuhteet ovat haastavat. Maa on köyhä ja tarvitsee kipeästi investointeja, toisaalta se on myös korruptoitunut ja väkivaltainen eikä sen oikeusjärjestelmä toimi. Jatkossa tällaisten projektien rahoittamiseen tarvitaankin tarkempia ehtoja, kuten konsultaatioita yhteisöjen kanssa, raportissa suositellaan.
5.10. Lisätty tieto siitä, että raportin tekijöinä on muun muassa ihmisoikeusasiantuntijoita.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia