Selvitys: Naisilla merkittävä rooli ääriliike Boko Haramissa

Nigeriassa ja sen lähimaissa toimiva ääri-islamilainen Boko Haram tunnetaan erityisesti nuorten tyttöjen sekä naisten sieppauksista, mutta naisilla on liikkeessä luultua aktiivisempi rooli, käy ilmi eilen julkaistuista tutkimustuloksista.

Tutkimusta varten haastateltiin 119:ää Boko Haramin entistä jäsentä viime joulukuussa. Vaikka naisjäsenet kertoivat miehiä useammin, että heidät oli pakotettu mukaan väkivalloin, he kertoivat silti olleensa mukana myös rekrytointi- ja tiedustelutehtävissä. Tilanne poikkeaa esimerkiksi Somalian ääriliike al-Shabaabista, jossa naisilla ei ole aktiivista roolia.

Tutkimus kumoaa myös käsityksen siitä, että taistelijoita rekrytoidaan moskeijoissa tai koraanikouluissa. 60 prosenttia haastatelluista kertoi, että heidät oli rekrytoinut ystävä, perheenjäsen tai sukulainen. Moskeijoissa kyllä kokoonnutaan, mutta ne eivät ole varsinaisia rekrytointipaikkoja, tutkimuksesta selviää.

Tutkimuksen tekijöihin kuuluvan Kirkon Ulkomaanavun tutkimusjohtajan Mahdi Abdilen mukaan järjestö on sopeuttanut toimintaansa tiukentuneeseen valvontaan.

"Syyskuun 11. päivää edeltävässä maailmassa moskeijat ja koraanikoulut olivat tärkeitä rekrytointipaikkoja. Tämä on muuttunut. Tutkimustuloksistamme näkyy selvästi se, että rekrytoijat ovat sopeutuvaisia. He pystyvät toimimaan myös uudessa tilanteessa, jossa valvontaa on kiristetty", Abdile toteaa Ulkomaanavun tiedotteessa.

Kostonhalu ajaa mukaan

Boko Haram on tehnyt iskuja siviileitä vastaan vuodesta 2009 alkaen, ja se on ajanut yli kaksi miljoonaa ihmistä kodeistaan Nigerian sisällä. Tutkimuksen mukaan sen jäsenille tärkeimpiä syitä liittyä mukaan ovat kosto, henkilökohtaiset tarpeet, kuten joukkoon kuuluminen, sekä uskonto. Toisaalta moni oli kokenut jälkikäteen, ettei Boko Haram seuraa islamin opetuksia.

Koston tarve nousee haastateltujen mukaan maan armeijasta, jota pidetään säälimättömänä. Tutkimuksen mukaan aseelliset iskut Boko Haramia vastaan saattavatkin vaikeuttaa radikalisoitumisen vastaista työtä, ellei siviilien kanssa toimimisesta ole selkeitä sääntöjä.

Tutkimuksen mukaan tärkeää on myös sopeuttaa entisiä taistelijoita takaisin yhteiskuntaan sekä kehittää paikallisia yhteisöjä niin, että yksilö voisi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta myös niissä.

Tutkimuksen ovat tuottaneet Kirkon Ulkomaanapu, Kansainvälisen dialogin keskus (KAICIID), Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto sekä Citizen Research Centre -tutkimuskeskus. Eilen julkaistut tutkimustulokset olivat tutkimuksen ensimmäinen versio.