Pakolaiskriisi on Euroopalle myös poliittinen ja rakenteellinen kriisi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Eurooppa-työn varajohtaja Gauri van Gulik. Hänen mukaansa Eurooppa ei ole saanut aikaan oikeastaan minkäänlaisia poliittisia ratkaisuja pakolaiskriisin hoitamiseksi.

"Kahden vuoden, kaiken paniikin, Alan Kurdin, tuhansien mereen kuolleiden jälkeen olemme täysin samassa pisteessä, mitä tulee poliittisiin ratkaisuihin. Ainoa, mistä on sovittu, on rajojen vahvistaminen sekä pakolaisongelman ulkoistaminen", tänä viikonloppuna Suomessa vieraileva Gulik kritisoi.

Hän viittaa EU:n Turkin kanssa keväällä tekemään sopimukseen pitää turvapaikanhakijat Turkissa sekä esimerkiksi EU:n uusien rajajoukkojen lanseeraamiseen tällä viikolla. Moni maa on myös tätä ennen vahvistanut rajavalvontaansa ja rakentanut aitoja rajoilleen.

Se ei auta, ja se on todistettu myös Amnestyn tutkimuksissa, van Gulik painottaa.

"Rajojen sulkeminen ei tarkoita, että ihmiset lakkaavat tulemasta Eurooppaan. Sulkeminen perustuu väärään oletukseen siitä, että kyse on vetovoimatekijöistä. Euroopassa väitetään, ettei ihmisten tuloa pidä helpottaa eikä olosuhteista tehdä hyviä, koska se vetäisi ihmisiä tänne. Olemme dokumentoineet yhä uudelleen, että ihmiset kuitenkin työnnetään tänne, ei vedetä."

Esimerkiksi Suomessa on perusteltu ulkomaalaisten sosiaaliturvan kutistamista sillä, että se vähentäisi Suomeen "vetäviä tekijöitä".

Van Gulikin mukaan ihmiset lähtevät liikkeelle joko perheidensä perässä tai muun selkeän syyn takia tai vain löytääkseen paikan, jossa hengittää vapaammin. Se, että kohdemaan olot olisivat merkittävä tekijä, on myytti, hän sanoo.

Amnesty julkaisi tällä viikolla oman ehdotuksensa poliittisesta ratkaisusta siihen, mitä tehdä Eurooppaan tuleville pakolaisille. Sen mukaan pitäisi luoda järjestelmä, joka jakaisi pakolaiset vastaanottajamaiden kapasiteetin mukaan. Siihen, montako pakolaista kunkin maan pitäisi ottaa, vaikuttaisivat esimerkiksi vauraus ja työllisyystilanne.

Suomi osa huolestuttavaa trendiä

Van Gulik on huolissaan siitä, että pakolaiskriisi näyttää aiheuttaneen myös lainsäädäntöön liittyvän kriisin Euroopassa. Monet maat ovat vaikeuttaneet kriisin kärjistyttyä pakolaisaseman saamista sekä heikentäneet niiden asemaa, jotka suojan ovat saaneet esimerkiksi tekemällä oleskelusta määräaikaista tai vähentämällä oikeutta juridiseen apuun tai muihin palveluihin.

Osana trendiä on hänen mukaansa myös Suomi, joka on esimerkiksi määritellyt, että Irakiin voi palauttaa turvapaikanhakijoita ja vähentänyt turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia oikeusapuun.

"Tämä on huolestuttavaa, koska se on pitkäaikainen muutos. Kyseessä on pakolaisia suojelevan järjestelmän purkamisesta", hän sanoo.

Ääriajattelu huolettaa

Samaan aikaan myös rasismi ja ksenofobia ovat Euroopassa lisääntyneet, mikä on näkynyt sekä poliitikkojen puheissa että äärijärjestöjen aktivoitumisessa. Van Gulik ei kuitenkaan ole ensisijaisesti huolissaan äärioikeistosta, vaan tavallisista puolueista, jotka esittävät äärioikealle suuntautuvia ajatuksia.

Hän viittaa esimerkiksi brittikonservatiivien ehdotukseen erotella yritysten ulkomaiset työntekijät brittiläisistä.

"Mitä seuraavaksi? Tarra kaikkiin ulkomaalaisiin?"

Van Gulik muistuttaa kuitenkin, että Amnestyn hiljattain tekemän kyselytutkimuksen mukaan useimmat eurooppalaiset olisivat valmiita takaamaan pakolaisille turvallisen tulon Eurooppaan ja omaan maahansa.

"Haluan haastaa ajatuksen siitä, että koko Eurooppa olisi pakolaisvastainen, en usko, että se on totta. Esimerkiksi Unkarissa oikeistolaiset ovat auttaneet pakolaisia, vapaaehtoisuudessa ja aktivismissa on ollut oikea aalto. Myös positiivisia asioita tapahtuu."