Myanmarin turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet laittomaan tappamiseen, raiskauksiin ja kokonaisten kylien tuhoamiseen rohingavähemmistöön kohdistuneessa laajamittaisessa operaatiossa. Kyseessä saattavat olla rikokset ihmisyyttä vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään ilmestyneessä raportissaan.

Myanmarin armeija aloitti turvallisuusoperaation Rakhinen osavaltiossa maan pohjoisosissa lokakuussa sen jälkeen, kun asemiehet olivat tappaneet yhdeksän poliisia. Asemiesten epäillään kuuluvan syrjittyyn, islaminuskoiseen rohingavähemmistöön. Tapaus käynnisti operaation, jonka seurauksena noin 30 000 ihmistä on paennut, monet Bangladeshiin, joka on kuitenkin käännyttänyt pakolaisia. Lähes kaiken humanitaarisen avun vienti osavaltioon on estetty.

Amnestyn tutkijat haastattelivat rohingoja Myanmarissa ja Bangladeshissa sekä analysoivat satelliittikuvia, valokuvia ja videoita. Raportin mukaan operaation aikana armeija on polttanut satoja koteja, tappanut ihmisiä sattumanvaraisesti ja pidättänyt satoja rohingamiehiä. Ainakin yhdessä tapauksessa sotilaat olivat pakottaneet ihmiset ulos kodeistaan ja ampuneet heidät. Sotilaat ovat myös raiskanneet naisia ja tyttöjä, ja kokonaisia kyliä on poltettu.

Myös YK on ollut Rakhinen tilanteesta huolissaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein sanoi viime viikolla, että Myanmarin tapa käsitellä tilannetta on esimerkki siitä, miten tehdä huonsta tilanteesta vielä huonompi. Hän tuomitsi asemiesten teot mutta kritisoi maan viranomaisia siitä, etteivät nämä ole päästäneet riippumattomia tarkkailijoita alueelle.

"Jos viranomaisilla ei ole mitään piiloteltavaa, miksi he ovat niin haluttomia päästämään meitä? Jatkuvan kieltämisen takia voimme vain pelätä pahinta", hän sanoi.

Kritiikkiä asian huonosta hoitamisesta on saanut myös Myanmarin hallitusta johtava, aikoinaan kotiarestissa istunut Aung San Suu Kyi.

"Armeija on suoraan vastuussa näistä ihmisoikeusloukkauksista, mutta myös Aung San Suu Kyi on epäonnistunut täyttämään poliittisen ja moraalisen vastuunsa näiden tekojen estämiseksi ja tuomitsemiseksi", sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Amnestyn mukaan on kuitenkin kysymysmerkki, missä määrin tämä pystyy vaikuttamaan operaatioon, sillä armeijalla on Myanmarissa yhä paljon vaikutusvaltaa viime vuosien demokratiakehityksestä huolimatta.