Autonomian ajan Rauhanliito kiellettiin ensimmäisen maailmansodan alettua. Tänä päivänä toimiva järjestö perustettiin uudestaan vuonna 1920 nimellä Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys.

"Suomen juhliessa 100-vuotista itsenäisyyttään, on hyvä muistaa, että edellytykset itsenäisyydelle luotiin suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Autonomian aikana luotiin pohjaa niille demokraattisille yhteiskuntarakenteille, joista syntyi Suomi. Suomalainen rauhanliike kuului näihin autonomian aikana syntyneisiin liikkeisiin, ja monet sen aktivisteista olivat keskeisiä toimijoita itsenäisen Suomen aikaansaamiseksi", Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo.

Myöhemmin suomalainen rauhanliike kuului niihin, jotka näkivät Hitlerin ja fasismin nousun Euroopassa. Rauhanliitto oli yksi harvoista järjestöistä, jotka kritisoivat tätä avoimesti. Esimerkiksi Rauhanliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Felix Iversen sai Hitleriä kritisoineesta kirjoituksestaan kunnianloukkaussyytteen.

Rauhanliiton ensimmäisissä toimintaohjelmissa tartuttiin edelleen ajankohtaisiin teemoihin: kansainvälinen oikeus, ristiriitojen väkivallaton sovittelu, viholliskuvista luopuminen, aseistariisunta ja rauhankasvatus. Monissa rauhanliikkeen ajamissa asioissa on edetty – on luotu esimerkiksi YK ja kansainvälinen rikostuomioistuin, sodankäynnille on asetettu säännöt ja monia erityisen raakoja asetyyppejä on kielletty tai rajoitettu.

Toisaalta työsarkaa rauhanliikkeellä on edelleen. Rauhanjärjestöt, Rauhanliitto ja toistakymmentä muuta suomalaista rauhanjärjestöä ja -ryhmää ajavat edelleen jo sata vuotta sitten tärkeinä pidettyjä asioita. ”Tämä on ihmisten liike, jossa on aina toiminut ihmisiä poliitikoista pienten paikkakuntien aktivisteihin”, jatkaa Lodenius.

"Maailmanpoliittinen tilanne on todella haastava, mutta kansainvälisesti tiivisti verkostoitunut rauhanliike on aiemminkin kyennyt mittaviin voimanponnistuksiin ja suurta luovuutta osoittavaan toimintaan. Tänä keväänä YK:ssa aloitetaan neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Voisiko sen tärkeämpää kysymystä ihmiskunnan turvallisuuden kannalta olla?", kysyy Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg. Kansalaisyhteiskunnan rooli neuvotteluiden aikaansaamiseksi oli todella merkittävä.

Tämän päivän konfliktit ovat tehneet rauhantyön monen silmissä entistä ajankohtaisemmaksi. Esimerkiksi Syyrian sodan vastainen mielenosoitus Helsingissä viime syksynä keräsi monta tuhatta marssijaa, ja nuoret näyttävät tilastojen valossa pohtivan suhdettaan asevelvollisuusarmeijaan entistä enemmän.

Rauhanliikkeen 110- ja Suomen 100-vuotisjuhlia leikkaavissa ohjelmissaan monet rauhanjärjestöt käyttävät teemaa Yhdessä rauhaa. Vuoden aikana järjestetään niin rauhanliikkeen suuntaa pohtivia keskusteluita kuin kulttuuritapahtumiakin.