Suomi painottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kehitysyhteistyössään jatkossa yhä enemmän, lupaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok). Osasyynä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tammikuussa käyttöön ottama aborttisäädös. Se poistaa Yhdysvaltain rahoituksen kaikilta ulkomaisilta järjestöiltä, jotka ovat millään tavalla tekemisissä abortin kanssa.

Alankomaat on päätöksen seurauksena lanseerannut aloitteen, jonka tavoitteena on saada paikattua edes osa arvioidusta jopa 600 miljoonan dollarin vuotuisesta rahoitusvajeesta. Suomikin on liittymässä talkoisiin, joskin supistetun kehitysyhteistyöbudjetin rajoissa.

"Lisäämme edelleen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien osuutta kehityspotissa. Resurssit ovat tietenkin vähäiset, joten maailmaa mullistavia asioita ei voida tehdä", Mykkänen kertoi viime viikolla Väestöliiton, vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan ja eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän järjestämässä tilaisuudessa.

Linjaus näkyy ensimmäisenä tuessa kansainvälisille kansalaisjärjestöille, joiden tuenhakukierros avattiin viime viikolla. Noin 10,2 miljoonan euron potista peräti 9 miljoonaa aiotaan myöntää järjestöille, jotka tekevät työtä nimenomaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden eteen. Summasta neljä miljoonaa jyvitetään Afganistanissa tapahtuvaan työhön.

Korotus on tuntuva verrattuna edelliseen hakukierrokseen. Vuosille 2015–2016 kansainvälisten järjestöjen seksuaali- ja lisääntymisterveystyöhön myönnettiin noin 5,5 miljoonaa euroa, kertoo ulkoministeriön terveysalan kehityspoliittinen neuvonantaja Gisela Blumenthal.

Ei helppo päätös

Absoluuttista lisärahaa Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin ei ole luvassa, joten käytännössä päätös on pois muilta alueilta.

"Päätös ei ollut ihan helppo, koska tarpeita olisi moneen muuhunkin. Tässä tilanteessa, jossa samat järjestöt joutuvat pulaan kansainvälisen tilanteen takia, on ehkä oikein kuitenkin tehdä näin", Mykkänen perusteli.

Täysin uudesta linjauksesta ei ole kyse. Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jo aiemmin kuulunut Suomen kehitysyhteistyön painopisteisiin ja Suomi kuuluu esimerkiksi YK:n väestörahasto Unfpan ja tasa-arvojärjestö UN Womenin tärkeimpiin rahoittajiin, Mykkänen muistutti.

Viime vuonna tosin nekin kärsivät kehitysyhteistyöbudjetin leikkauksista. Esimerkiksi YK:n väestörahasto Unfpan rahoitus oli viime vuonna 19 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2015 summa oli lähes 34 miljoonaa.

Konservatiiviset voimat myllertävät Eurooppaa

Trumpin aborttipäätös on herättänyt laajaa huolta, sillä käytännössä se lopettaa monien järjestöjen perhesuunnittelutyön kokonaan, mikä voi tarkoittaa pikemminkin aborttien määrän lisääntymistä kuin vähenemistä. Sääntö on ollut voimassa aiemminkin muun muassa presidentti George W. Bushin kaudella, mutta nyt sen odotetaan olevan aiempaa tiukempi ja kohdistuvan kaikkiin terveysjärjestöihin.

Hollannin aloite saada rahoitusvajetta paikattua onkin saanut mukaansa jo monia maita ja tahoja, muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Luxemburgin. Myös EU:ta toivotaan apuun, mutta se voi olla haastavaa, sillä samaan aikaan Euroopassakin jylläävät konservatiiviset voimat – esimerkiksi Puola on pyrkinyt rajaamaan omien kansalaistensa aborttioikeutta. Väestöliiton tilaisuudessa puhuneen meppi Heidi Hautalan mukaan tilanne näkyy myös Euroopan parlamentissa esimerkiksi abortinvastustajien pitäminä avoimen radikaaleina tilaisuuksina.

Myös Mykkänen kertoo keskustelleensa aiheesta Pohjoismaiden kehitysministerien kanssa jo viime syksynä. Viimeisten viiden vuoden aikana seksuaaliterveysasioiden edistäminen on kaikkien kokemuksen mukaan vaikeutunut.

"Toivottavasti Trumpin haaste yhdistää Eurooppaa toiseen suuntaan ja kokemaan eurooppalaisiksi arvoiksi modernin ja laajan tasa-arvo- ja ihmisoikeuskäsityksen", Mykkänen sanoi.