Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on huolissaan kasvaneesta viharetoriikasta ja uhkakuvapolitiikasta. Se luo maailmasta entistä turvattomamman ja jakautuneemman, järjestö sanoo tänään ilmestyneessä vuosiraportissaan.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kampanjapuheet olivat äärimmäinen esimerkki globaalista vihanlietsonnasta, mutta Trump ei ole ainoa viestejään vihan pohjalle rakentava poliitikko, raportissa todetaan.

"Orban, Erdoğan, Duterte – poliitikot ympäri maailman vainoavat ja pyrkivät riisumaan kokonaisia väestöryhmiä ihmisyydestä", Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo järjestön tiedotteessa.

Vastakkainasettelu on Amnestyn mukaan johtanut siihen, että valtiot ovat perääntyneet ihmisoikeusvelvoitteistaan eivätkä halua enää puuttua maailmalla tapahtuviin julmuuksiin. Kansainvälinen yhteisö on vastannut hiljaisuudella esimerkiksi Aleppon pommituksiin, poliisien tekemiin murhiin Filippiineillä sekä Darfurin poltettuihin kyliin, se muistuttaa.

Vuosiraportissa käsitellään yhteensä 159 maan ihmisoikeustilannetta. Sen mukaan sotarikoksia tehtiin viime vuonna 23 maassa, 22 maassa tapettiin ihmisoikeuspuolustajia ja 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan.

Raportissa kritisoidaan muun muassa myös Suomen viime vuoden kiristyksiä turvapaikkapolitiikassa. Perheenyhdistämisen ehtoja on kiristetty ja valitusaikoja on rajattu. Suomi jatkaa myös lasten ja perheiden säilöönottoa päinvastaisista lupauksista huolimatta.

"Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen. Ihmisoikeuksia kyseenalaistava kehitys vie lainsäädäntöä kohti kansainvälisten velvoitteiden asettamaa absoluuttista minimitasoa", Johansson toteaa.