Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus
Pakolaisista huolehtiminen jää kehitysmaiden harteille
UNHCR:n tilastojen mukaan kymmenen suurimman pakolaisten vastaanottajamaan joukossa on vain yksi vauras maa.
Matalan ja keskitulotason maat ottavat yhä vastaan suurimman osan maailman pakolaisista. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuoreiden tilastojen mukaan viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla kymmenen suurimman pakolaisten vastaanottajamaan joukossa oli vain yksi vauras maa, Saksa, jossa oli vuoden puolivälissä vajaat 480 000 pakolaista.
Eniten pakolaisia vastaanotti Turkki, jossa määrä on noussut 2,8 miljoonaan. Sen jälkeen tulivat Pakistan, Libanon, Iran ja Etiopia.
Vauraat maat eivät pääse loistamaan pakolaistilastoissa myöskään silloin, kun suhteutetaan pakolaismäärä väestön tai talouden kokoon. Väestöön suhteutettuna eniten pakolaisia ottivat Libanon ja Jordania, talouteen suhteutettuna Etelä-Sudan ja Tšad.
"Meillä ei ole niinkään numeroihin kuin yhteistyöhön ja solidaarisuuteen liittyvä kriisi – etenkin kun otetaan huomioon, että useimmat pakolaiset jäävät maihin, jotka ovat heidän sodan repimien kotimaidensa naapurissa", sanoo YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi järjestön tiedotteessa.
Hyvä uutinen on, että viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla uusia kodeistaan paenneita oli kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2015. Silti yhteensä 3,2 miljoonaa ihmistä joutui pakolaiseksi kotimaansa sisällä tai pakeni sen ulkopuolelle. Koska paluunäkymät ovat heikot, maailman pakolaisten kokonaismäärä kasvaa, UNHCR kertoo.
Yli puolet uusista pakolaisista pakeni Syyrian konfliktia. Lisäksi ihmisiä pakeni muun muassa Irakista, Burundista, Keski-Afrikan tasavallasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Kommentit
Hyvä ja asiallinen juttu, mutta otsikon "kehitysmaa"-termi ei ole kovin hyvä. Eikös siitä pyritä eroon? Asiallisempia ilmaisuja olisivat köyhät maat, kehittyvät maat jne. Tai kuten itse jutussa on "matalan tulotason maat".
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia