Kehitysmaiden velanmaksu vie yhä suuremman osan hallitusten tuloista, varoittaa kehitysmaiden velkaantumista vastaan kampanjoiva Jubilee Debt Campaign -järjestö. Sen eilen julkaisemien tilastojen mukaan kehitysmaiden velanmaksu kasvoi viime vuonna korkeimmalle sitten vuoden 2007 ja uusi velkakriisi on alkanut.

"Velanmaksun nopea kasvu monissa maissa on lainabuumin, kulutustavaroiden hintojen laskun, Yhdysvaltain dollarin arvon kasvun ja nyt kasvavan dollarin korkotason seurausta. Tämä asettaa paineen hallitusten budjeteille juuri, kun tarvitaan enemmän rahaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen", sanoo ekonomisti Tim Jones järjestön tiedotteessa.

Jubilee Debt Campaignin analyysin mukaan kehitysmaiden velanmaksu kasvoi vuosina 2014–2016 45 prosenttia, mikäli tarkastellaan velkoja osuutena hallitusten tuloista. Viime vuonna analyysissä mukana olevat 122 kehitysmaata maksoivat velkaa takaisin keskimäärin jo 9,7 prosenttia tuloistaan.

Uuden velkakriisin taustalla on monia syitä. Kehitysmaille on matalan korkotason takia annettu viime vuosina yhä enemmän lainaa. Vuosina 2008–2016 matalan tulotason ja alemman keskitulotason maille lainattu summa kasvoi 56 miljardista 262 miljardiin dollariin. Viime aikoina monien vientituotteiden hinta on kuitenkin laskenut, mikä on vähentänyt niistä riippuvaisten kehitysmaiden tuloja. Samaan aikaan Yhdysvaltain dollarin arvo on kasvanut, mikä lisää kehitysmaiden velan kokoa, sillä ulkomaanvelka lasketaan yleensä dollareissa. Nyt pelkona on, että Yhdysvaltain keskuspankki kasvattaa korkotasoa, mikä lisäisi velkataakkaa entisestään, analyysissä kerrotaan.

Eniten velkaa suhteessa valtion tuloihin maksoi viime vuonna öljymaa Angola, 44 prosenttia. Sen jälkeen eniten maksoivat Libanon, Tšad, Ghana, Bhutan, Montenegro, Sri Lanka ja Grenada.

Tilanne herättää huolta, sillä 2000-luvun alussa kehitysmaiden velkaantuminen oli suuri ongelma ja velkojen anteeksi antamisen puolesta kampanjoitiin laajasti. Vuosina 2000–2010 kehitysmaiden ulkomaanvelan takaisinmaksu putosikin sekä vientituotteiden hintojen nousun että kehitysmaiden velkojen perumisen vuoksi.