Kehitysmaista kotoisin olevien siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa vähenivät viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Samaa ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen, kertoo Maailmanpankki tuoreessa katsauksessaan (pdf).

Katsauksen mukaan siirtolaiset lähettivät kehitysmaihin viime vuonna noin 429 miljardia dollaria, eli noin 401 miljardia euroa. Se on 2,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vaikka rahavirtojen odotetaan tänä vuonna taas kasvavan, lasku voi vaikuttaa merkittävästi monien köyhien perheiden elämään.

"Siirtolaisten rahalähetykset ovat tärkeä tulonlähde miljoonille perheille kehitysmaissa. Heikkenevillä rahavirroilla voi olla vakavat vaikutukset perheiden kykyyn saada terveydenhoitoa, koulutusta tai kunnollista ravintoa", sanoo Maailmanpankin edustaja Rita Ramalho tiedotteessa.

Rahavirtojen kutistumista selittää matala öljyn hinta ja heikko talouskasvu osassa Persianlahden maita sekä Venäjällä, mikä vaikuttaa etenkin Etelä- ja Keski-Aasiaan suuntautuviin rahavirtoihin. Euroopan heikko kasvu taas on vähentänyt rahalähetyksiä Afrikkaan.

Suurimpia rahalähetysten vastaanottajamaita olivat viime vuonna katsauksen mukaan Intia, Kiina, Filippiinit, Meksiko, Pakistan ja Nigeria. Intiaan rahaa lähetettiin 8,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Siirtolaiset lähettävät rahaa perheilleen usein erilaisten rahanlähetystoimistojen kautta. Ongelmana on edelleen hinta: 200 dollarin lähettäminen maksoi noin 7,45 prosenttia summasta tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa suositeltu osuus on kolme prosenttia.

Katsauksen mukaan tärkeä este hintojen laskulle on se, että kansainväliset pankit sulkevat rahanlähetysoperaattorien tilejä, koska niille on asetettu kovat velvoitteet estää rahanpesu ja muu rikollinen toiminta. Tämä on vaikeuttanut rahanvälityspalvelujen saantia ja vaikuttanut hintaan tietyilä alueilla.