Konfliktit, väkivalta ja erilaiset luonnonkatastrofit ajoivat viime vuonna kodeistaan 31,1 miljoonaa ihmistä kotimaansa sisällä, eli noin yksi sekunnissa, selviää Norjan pakolaisneuvoston ja siihen kuuluvan sisäisen pakolaisen seurantakeskuksen IDMC:n tuoreesta raportista.

Runsaat kolme neljäsosaa heistä pakeni erilaisia sääilmiöitä, kuten tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja, loput vajaat seitsemän miljoonaa konflikteja.

Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt etenkin kotimaidensa rajojen ulkopuolelle lähteviin pakolaisiin ja siirtolaisiin. Maan sisäisiä pakolaisia on kuitenkin kaksi kertaa heitä enemmän, ja maan sisäinen pakolaisuus pitäisikin välittömästi asettaa takaisin globaalille agendalle, järjestöt vaativat. Ne muistuttavat, että lopulta maan sisäisistä pakolaisistakin tulee herkästi kansainvälisiä pakolaisia, ellei konfliktien juurisyihin kiinnitetä huomiota.

”Tietyt maat putoavat pois kansainväliseltä agendalta, mutta muutaman vuoden kuluttua niissä on jälleen merkittäviä pakolaismääriä. Näin kävi esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja se osoittaa, miten epäonnistuminen konfliktien ja kriisien syihin vaikuttamisessa johtaa väkivallan sykleihin”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak järjestön tiedotteessa (pdf).

Kongossa pakeni viime vuonna enemmän ihmisiä maan sisällä kuin missään muualla, 922 000. Sen jälkeen eniten konfliktipakolaisia oli Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Nigeriassa ja Jemenissä.

Yhteensä viime vuoden lopulla maan sisäisiä konfliktipakolaisia oli 40,3 miljoonaa. Osa heistä on ollut pakosalla vuosikymmeniä. Silti apua käytettiin viime vuonna enemmän pakolaisten uudelleensijoittamiseen avunantajamaiden sisällä kuin maissa, joissa pakolaiskriisit alkavat, raportissa todetaan.

”Jos raportti pitää yllä peiliä, peilikuva heijastaa kansainvälistä välinpitämättömyyttä, vastuullisuuden puutetta ja valtioiden epäonnistumista oman kansansa suojelussa”, sanoo Bilak.