Naapuruussovittelun käsikirja auttaa asumisen konfliktien ratkomisessa

”Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, kuinka erimielisyydet eskaloituvat vastakkainasetteluiksi, jännitteiksi ja konflikteiksi, mitä tyypillistä tapahtuu monikulttuurisiksi koetuissa konflikteissa sekä se, kuinka asumisen ja naapuruuden häiriöitä ja ihmisten välisiä ongelmia kannattaa käsitellä. Kirja tuotettiin, sillä isännöitsijät ja asumisneuvojat tarvitsevat työssään yhä vaativampia ihmissuhde- ja sovittelutaitoja”, kertoo Naapuruussovittelun kirjan kirjoittaja, Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Miriam Attias.

Perinteisiin, oikeuskäsittelyyn tähtääviin valitusprosesseihin nähden naapuruussovittelun etu on, että sen avulla pyritään paitsi ratkaisemaan konflikti, myös korjaamaan samalla naapureiden välinen suhde toimivaksi. Näin yhteisten asioiden hoito helpottuu myös jatkossa. Naapureiden väliset riidat ovat yleisiä j­a saattavat johtaa vuosia kestävään vihanpitoon, sanoo OTT, dosentti ja sovittelututkija Kaijus Ervasti:

”Pahimmillaan joudutaan jopa tuomioistuimeen riitelemään tai syyllistytään rikoksiin ja joudutaan rikosprosessiin. On tärkeää, että naapureiden välisiä konflikteja voidaan sovitella ja saavuttaa siten rauha naapurustossa. Naapurussovittelun keskus tarjoaa apua silloin, kun naapureiden välit ovat tulehtuneet ja riitaisat. Sovittelusta hyötyvät niin riitaisat osapuolet kuin koko naapurustokin”, Ervasti sanoo.

Myös Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki suosittelee naapuruussovittelua:

”Suomessa tarvitaan väestösuhteiden politiikkaa, jossa arvostetaan luottamusta ja yhdenkuuluvuuden tunnetta. Jännitteiden tunnistaminen, riitojen selvittäminen ja luottamuksen rakentaminen ihmisten välillä vaatii ammatillista tietoa ja taitoa. Naapuruussovittelun keskuksen toiminnan avulla edistetään keskustelukulttuuria ja kehitetään konkreettisia menetelmiä, joiden avulla voi keskustella, selventää erimielisyyksiä ja sen kautta rakentaa yhteiskuntarauhaa.”

Kirjan ohella julkaistaan kiinteistöyhtiöille tehdyt suositukset häiriöilmoituksien käsittelystä dialogia edistävällä menettelyllä. Suositusten kautta edistetään samalla toimivia naapuruussuhteita ja yhteisten asioiden hoitoa. Menettely on jo käytössä useissa vuokrakiinteistöyhtiöissä, muun muassa Tampereen suurimmalla vuokranantajalla VTS-kodeilla. VTS-kotien asiakaspalvelupäällikkö Reijo Jantusen mukaan naapuruussovittelu on osoittanut tarpeellisuutensa asumisen ja naapuruuden arjessa.

”Menetelmän soveltaminen on ratkaissut kiistoja ja vähentänyt ennakkoluuloja parantaen asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja asumisviihtyvyyttä. Tämä on näkynyt positiivisena ja aktiivisena naapuruutena sekä poismuuton vähenemisenä”, Jantunen kertoo.

Naapuruussovittelun käsikirjan kirjoittanut Miriam Attias toivookin, että kirja edistää rauhanomaista yhteiseloa myös monimuotoisissa naapurustoissa.

”Asuinyhteisön toimivuus riippuu tänä päivänä siitä, kuinka hyvin yhteisössä siedetään sisäistä erimielisyyttä. Yhteisön ihmisten väliset suhteet voivat olla toimivia, vaikka yhteisön jäsenten välillä olisikin yhteen sovittamattomia arvo- ja identiteettikysymyksiä. Toimivat suhteet edellyttävät kuitenkin keskusteluyhteyttä. Jos se puuttuu tai on rikki, sitä voidaan yrittää luoda tai korjata dialogin ja sovittelun menetelmillä,” Attias toteaa.

Naapuruussovittelun käsikirjan pdf-versio on luettavissa ja ladattavissa maksutta täältä.

Naapuruussovittelun keskus on perustettu vuoden 2015 alussa ja se toimii pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Pirkanmaalla. Vuosittain keskuksessa sovitellaan noin 130 konfliktia, joista osa on kahdenvälisiä ja osa laajempia yhteisösovitteluja. Vuoden 2016 sovittelutapauksissa 75 % konfliktien osapuolista piti sovittelua hyödyllisenä ja suosittelisi sitä muille. Naapuruussovittelun keskus on osa Suomen Pakolaisapua ja sen toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto on tukenut Naapuruussovittelun käsikirjan tuottamista.