(IPS) -- El Salvadorissa hyväksyttiin maaliskuussa historiallinen laki, joka kieltää metallikaivokset. Tärkein syy oli niukkojen vesivarojen suojeleminen saasteilta. Vuosia jatkunut kamppailu veden julistamisesta ihmisoikeudeksi etenee paljon työläämmin.

Pääkaupunki San Salvadorin lähellä sijaitsevan Nejapan kunnan asukkaat voittivat vuonna 2013 vesikiistan, jonka vastapuolena oli maailman suurimman panimoyhtiön AB InBevin tytäryhtiö Industrias La Constancia. Yhtiö halusi lisätä vedenkäyttöään tuottaakseen pullovettä, olutta ja virvoitusjuomia.

Asiantuntijoiden mukaan hanke olisi verottanut alueen jo muutenkin kutistuneita pohjavesivaroja. Yhdessä asukkaiden vastarinnan kanssa se riitti jäädyttämään suunnitelmat. Yhtiö on sittemmin julistautunut kestävän vedenkäytön kannattajaksi.

Global Water Partnership -järjestön maaliskuussa julkaiseman tilaston mukaan asukkaat käyttävät 30 prosenttia koko Keski-Amerikan vesivaroista. Puolet vedestä käytetään keinokasteluun ja loput muun muassa energiantuotantoon ja teollisuuden tarpeisiin.

Vesi kiinnostaa monia

El Salvadorin 6,4 miljoonasta asukkaasta 87 prosenttia saa vesijohtovettä vuoden 2015 tietojen mukaan. Maa lähestyy pistettä, jossa veden kulutus ylittää varantojen uusiutumisen.

Kansalaisjärjestöt ovat vuodesta 2006 vaatineet veden käyttöä sääntelevää lakia, joka julistaisi veden ihmisoikeudeksi kauppatavaran sijasta. Vasemmistohallitus teki asiasta esityksen kuusi vuotta myöhemmin, mutta se ei ole edennyt oikeiston vastustuksen vuoksi.

”Lain puuttuminen mahdollistaa veden asiattoman käytön”, Keski-Amerikan yliopiston tutkija Andrew Cummings sanoo.

Metallikaivosten kielto saatiin läpi, koska kyse oli ylikansallisista intresseistä paikallisten sijasta, mutta vesi on eri asia, ympäristöaktivisti Carlos Flores selittää. ”Suuri joukko eri alojen yrittäjiä on kiinnostunut vedestä, ja heillä on painostusvoimaa, joka toimii lakia vastaan.”

Kansanäänestys jäi torsoksi

Vesilain kannattajat yrittivät edistää asiaansa toukokuun lopulla järjestämällä maan historian ensimmäisen kansanäänestyksen 25 000 asukkaan Suchitotossa. Äänioikeutettuja oli noin 9 000 ja heiltä kysyttiin, pitääkö vesi määritellä ihmisoikeudeksi vai ei.

Kyllä-ääniä annettiin 3 545 ja ei-ääniä 81. Tulos ei ole sitova, koska lain mukaan äänestysprosentin pitää olla vähintään 40 ja siitä jäi puuttumaan noin 300 ääntä. Tulos ei lannistanut kansanliikettä, joka aikoo varmistaa, että ainakin Suchitoton kunnassa tehdään päätöksiä äänestyksen tulosta kunnioittaen.

”Kyllä-äänten määrä velvoittaa jatkamaan taistelua”, Plataforma Global -järjestön johtaja Araceli Argueta vakuuttaa.