Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on allekirjoittanut laajasti tuomitun kansalaisjärjestölain, joka voi käytännössä merkitä kuoliniskua maan riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle.

”Tämä on katastrofaalinen isku Egyptissä toimiville ihmisoikeusjärjestöille. Rajoitusten vakavuus uhkaa tuhota maan järjestöt aikana, jolloin viranomaisten pahenevat hyökkäykset toisinajattelijoita kohtaan tekee niiden työstä tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Pohjois-Afrikan kampanjajohtaja Najia Bounaim tiedotteessa.

Egyptin parlamentti hyväksyi lain jo marraskuussa, mutta laajan kritiikin jälkeen sen allekirjoittaminen viivästyi. Al-Sisi allekirjoitti lain lopulta toukokuussa.

Käytännössä laki rajoittaa lähes kaikkea järjestöjen toimintaa. Niitä valvomaan perustetaan viranomaiselin, jonka jäseninä on muun muassa turvallisuuspalveluiden edustajia. Järjestöt joutuvat kysymään viranomaisilta luvan esimerkiksi kenttätutkimuksen tekemiseen, niiden pitää ilmoittaa etukäteen ulkomaisesta rahoituksesta, ja viranomaiset voivat kieltää vastaanottamasta sitä. Ne eivät voi vaihtaa edes päämajaansa kertomatta siitä viranomaisille, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Se on aiemmin arvioinut, että laki vaikuttaa noin 47 000 paikalliseen ja 100 ulkomaiseen järjestöön. Riippumattoman järjestötyön lisäksi laki estää järjestöjä toimittamasta myös elintärkeitä sosiaalisia palveluita esimerkiksi pakolaisille sekä vaikkapa sukupuolittuneen väkivallan uhreille.

Lakia voidaan tulkita väljästi, sillä sen mukaan järjestöt eivät saa tehdä mitään, mikä vahingoittaa kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä, yleistä moraalia tai kansanterveyttä. Pahimmillaan rikkomuksista voi saada viiden vuoden vankilarangaistuksen ja tuhansien eurojen sakot.

Ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on kritisoinut lakia. Hän muistuttaa, että jo edellinen laki oli tiukka: sen nojalla satoja järjestöjä on kielletty tai niiden varoja jäädytetty.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti etenkin sen jälkeen, kun arabikevään jälkimainingeissa presidentti Al-Sisi astui valtaan sotilasvallankaappauksen seurauksena vuonna 2014. Se on muun muassa tuominnut siviilejä sotilastuomioistuimissa ja käynyt kovin ottein toisinajattelijoiden kimppuun.