40 suomalaisjärjestöä vaatii, että Suomi nostaisi ensi vuonna vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Asiasta päätetään elokuun budjettiriihessä. Toiveet kiintiön nostosta ovat kasvaneet perussuomalaisten erottua hallituksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän laskettua.

Aihe herätti keskustelua eilen maailman pakolaispäivänä järjestetyssä järjestöjen ja kansanedustajien paneelissa.

”Nyt kun arvot ovat muuttuneet, pääministerin pitäisi ottaa arvojohtajan paikka. Kesän jälkeen on mahdollisuus tehdä selkeät päätökset siitä, että kiintiötä nostetaan vähintään 300:lla ja tehdä suunnitelma siitä, että sitä nostetaan vielä enemmän”, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnan ihmisoikeusverkoston ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä tilaisuudessa.

Hallitus on aiemmin sanonut, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrä saadaan hallintaan. Vuoden 2015 jälkeen määrä on laskenut, ja viime keväänä sisäministeri Paula Risikko (kok) ehdottikin kiintiön nostamista. Se ei johtanut muutokseen, mutta eilen vaateeseen yhtyi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Pakolaispäivän paneeliin osallistunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että kiintiö nousisi.

”Arvokeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön pitkästä aikaa. Tämä olisi hyvin konkreettinen esimerkki osoittaa, mikä poliittisessa linjassa muuttuu.”

Perussuomalaisten linjalle kritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime viikolla, että yksi syy siihen, miksi Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei enää ole hallituksessa, olivat maahanmuuttoon liittyvät arvoristiriidat.

Eiliseen paneeliin osallistuneen perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion mukaan kiintiöpakolaisiin käytetyt rahat pitäisi hyödyntää ohjaamalla rahat mieluummin kehitysyhteistyöhön ja auttamalla ihmisiä kriisialueiden lähellä.

Kommentti herätti vastalauseita panelisteissa. Arhinmäki muistutti, että perussuomalaiset on yhtä aikaa vastustanut kehitysapua, pakolaiskiintiöitä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

”Silloin ei voi samaan aikaan sanoa, että ihmisiä pitäisi auttaa paikan päällä.”

Murto-osa pakolaisista uudelleensijoitettu

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on luvannut ottaa ensi vuonna 5 000 pakolaista.

Järjestöt ovat kampanjassaan muistuttaneet, että kiintiöjärjestelmän kautta Suomeen pääsevät kaikkein haavoittuvaisemmat ihmiset, jotka eivät pysty lähtemään matkaan omin päin esimerkiksi salakuljettajien avulla. Kiintiöpaikoille on myös huutava tarve: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että maailman 65,6 miljoonasta paenneesta ihmisestä noin 1,2 miljoonaa tarvitsisi uudelleensijoituspaikan. Silti viime vuonna vain runsaat 125 000 sai sellaisen, heistä vajaat 14 000 Euroopasta.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vetosikin paneelissa sen puolesta, että päätökset kiintiöstä tehtäisiin nopeasti maailman akuutin tilanteen takia.

”On pakko sanoa, että samaan aikaan, kun hallitus pohtii, onko korotus 200, 300 vai 400, on lapsia, jotka jäävät joka päivä vaille koulua, ihmisiä jotka jäävät ilman ravintoa ja hoitoa. Kyse on ihmishengistä.”

Järjestöt keräävät kiintiön nostamiseksi parhaillaan vetoomusta, jonka on allekirjoittanut yli 10 000 suomalaista. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Risikolle elokuussa ennen budjettiriihen alkua.