Haitista tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen lähteneistä tuhansista ihmisistä moni haaveili pääsystä Yhdysvaltoihin, joka oli luvannut ottaa heidät vastaan. Donald Trumpin tultua presidentiksi tulokkaiden matka katkeaa Meksikoon.

Haitilaisille maanjäristyksen vuoksi myönnettyä tilapäistä suojelua – joka oikeuttaa vähintään 1,5 vuoden oleskeluun – on Trumpin kaudella jopa jatkettu puolella vuodella. Se ulottuu nyt tammikuulle 2018. Haitilaisia on maassa noin 60 000, mutta uudet tulokkaat ovat vaikeuksissa.

William Randolph lähti Haitista viisi vuotta sitten Brasiliaan ja sai rakennustöitä vuoden 2016 olympialaisten valmisteluista. Hän oli tyytyväinen elämäänsä ja aikoi luopua haaveestaan jatkaa Yhdysvaltoihin, kunnes Brasiliaan iski ensin talouslama ja sitten poliittinen kriisi.

Putkitöihin erikoistunut Randolph palasi alkuperäiseen suunnitelmaansa ja lähti syyskuussa kohti pohjoista. Hän saapui Tijuanaan Meksikon ja USA:n rajalla maaliskuussa ja aikoi hankkiutua rajaviranomaisten puheille.

Tuhansia rajan takana

Muuttunut tilanne valkeni Randolphille, kun hän tapasi maanmiehiään Meksikon puolella. ”Eräs heistä oli viettänyt USA:ssa kaksi kuukautta vankilassa, kunnes hänet heitettiin maasta ulos.”

Paluu Haitiin ei houkutellut, joten Randolphilla ei ollut muuta neuvoa kuin jäädä Tijuanaan, josta löytyi runsaasti kohtalotovereita.

Kansalaisjärjestöjen mukaan Meksikon juuttuneita haitilaisia on noin 7 800. Todellinen luku arvioidaan paljon suuremmaksi, sillä he vertautuvat nykytilanteessa paperittomiin maahanmuuttajiin.

Moni on työtön tai raataa pimeästi nälkäpalkalla, kertoo Wilner Metelus, jonka perustama kansalaiskomitea tukee afromeksikolaisia.

Moni aluksi siirtolaiskeskukseen majoittunut haitilainen on viime aikoina menettänyt paikkansa meksikolaisille, joita tulee karkotettuina Yhdysvalloista. ”Majapaikkojen ylläpitäjät joutuivat ristiriitatilanteeseen ja päättivät auttaa omia maanmiehiään”, Metelus sanoo.

Riiston kohteina

Metelusin mukaan haitilaisia majailee nyt moottoriteiden alla Tijuanassa ja Mexicalissa. Moni joutuu olemaan päiväkausia ilman ruokaa.

Työnantajat käyttävät haitilaisten ahdinkoa hyväkseen, Kennedy Frederico kertoo. “Sain työtä jäätelöbaarista, mutta 14 tunnin päivästä maksettiin kymmenen euroa.”

Metelus sanoo, että Meksikon maahanmuuttovirasto on päättänyt myöntää haitilaisille 4 300 humanitaarista viisumia, mutta se vaatii passin. Haitilaisista 98 prosenttia on kuitenkin vailla passia, ja maan Meksikon-lähetystö perii sen hankkimisesta sata dollaria, jonka harva pystyy maksamaan.

Metelusin järjestö neuvottelee viranomaisten kanssa toivoen, että haitilaisilta hyväksyttäisiin muukin henkilötodistus, vaikka kaikilla ei ole sitäkään. Virasto ilmoitti hiljan, että Meksiko karkottaa haitilaiset, joiden asemaa ei ole virallistettu vuoden loppuun mennessä.

Lento Haitiin kahdesti päivässä

Yhdysvaltain haitilaisille lupaaman tilapäisen suojelun perusteella heidät pitäisi päästää maahan, mutta Trumpin päätökset ovat antaneet maahanmuuttoviranomaisille valtuudet estää se.

Metelusin mukaan ratkaisut tehdään mielivaltaisesti ja haitilaisia suljetaan pidätyskeskuksiin. ”Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen lähtee kaksi konetta päivässä”, hän sanoo.

Haiti oli läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio jo ennen maanjäristystä, jossa kuoli yli 220 000 ihmistä. Port-au-Princen rakennuksista jopa 80 prosenttia vaurioitui. Punaisen Rstin mukaan järistys vaikutti ainakin kolmen miljoonan ihmisen elämään eli kolmannekseen haitilaisista.