(IPS) -- Hiekkarannat ovat monen Karibian valtion arvokkainta omaisuutta, jonka varassa lepää iso osa matkailutuloista. Rantojen pelastamiseksi etsitään keinoja yhteisvoimin, sillä merenpinnan nousu ja ihmisen toiminta kalvavat hiekkaa kiihtyvää tahtia.

Rantahiekkaa on käytetty matkailuun liittyvissä rakennushankkeissa, mutta sitä on myös viety kauempana sijaitseville rakennustyömaille, Kuuban kesäkuussa perustetun merentutkimuksen laitoksen tutkija José Luis Juanes sanoo.

Rakentaminen ei kuitenkaan yksin selitä eroosiota, jota havaitaan myös koskemattomilla rannoilla. Taustalla ovat merenpinnan nousu ja muut ilmaston lämpenemisen vaikutukset.

Juanes on mukana Karibian valtioiden järjestön (ACS) yhteishankkeessa rantojen suojelemiseksi. Hankkeen toteutuksen on määrä alkaa vielä tänä vuonna, kunhan neuvottelut eniten rahoitusta luvanneen Etelä-Korean kehitysapuviraston kanssa saadaan päätökseen.

Lisää valvontaa ja ohjeistusta

Vuonna 1994 perustettuun ACS:ään kuuluu 25 maata Karibian rannikoilta ja saarilta. Eroosion torjuntaa varten perustetaan yhteinen valvontaverkosto, lisätään tutkimustiedon vaihtoa, laaditaan rantarakentamisen käsikirja ja koulutetaan alan ammattilaisia.

”Etelä-Korean kanssa keskustellaan muun muassa nykyaikaisen valvontateknologian, kuten lennokkien ja tutkien, rahoittamisesta”, Juanes kertoo. Luvassa on yli neljän miljoonan euron tuki.

Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu mallintaa eroosion vaikutuksia Suur-Karibian alueella vuoteen 2100 asti. Pyrkimyksenä on muuttaa rantojen käyttö kestäväksi ja turvata matkailutulot jatkossakin. Pienissä saarivaltioissa turismi tuo jopa neljänneksen kansantuotteesta.

Kestämätöntä turismia

Ongelmat alkoivat alueen suurimmissa lomakeskuksissa viime vuosisadan lopulla. Kuuba kuuluu tuhojen korjaamisen pioneereihin ja on jakanut kokemuksiaan useiden naapureidensa kanssa, Juanes kertoo.

Hänen mukaansa matkailun kehitys Karibialla on lähtenyt kestämättömään suuntaan, eikä alueen valtioilla ole varaa ylläpitää rantoja hiekkaa siirtämällä, kuten Yhdysvaltain Floridassa tehdään. ”Jos päästämme rantamme tärviölle, emme pärjää kilpailussa amerikkalaisturisteista.”

Karibian suurissa turistikohteissa, kuten Kuuban Varaderossa, Meksikon Maya-rivieralla ja Dominikaanisen tasavallan Punta Canassa, on jouduttu turvautumaan kalliisiin operaatioihin, joissa on nostettu hiekkaa meren syvyyksistä. Monet muut rannat on jätetty oman onnensa nojaan ja saasteiden armoille.

Juanesin mukaan ACS:n hanke aikoo pelastaa vähintään kolme tärkeää rantaa kolmessa eri maassa, joilla ei ole siihen omia resursseja. ACS auttaa kuitenkin vain hankkeen valmistelussa, varsinainen työ jää kyseisten valtioiden tehtäväksi ja maksettavaksi.

Iloa omalle väelle

Kunnat ja asukkaat voidaan aktivoida puhdistamaan rantoja myös omaksi hyödykseen, Ángela Corvea muistuttaa. Hän koordinoi Acualina-ympäristökasvatushanketta Playan alueella Havannan länsipuolella.

Alueen rannat ovat enimmäkseen kivikkoisia, eikä niistä ole Corvinan mukaan huolehtinut kukaan. Acualina on vuodesta 2003 lähtien innostanut lapsia ja nuoria keräämään roskia asuinympäristöstään ja La Conchasta, joka on seudun ainoa asukkaille avoin hiekkaranta.

”Kun kaikki rannan käyttäjät osallistuvat sen siistimiseen, tilanne kohenee tuntuvasti. Eikä sitä varten tarvitse odottaa, että säädetään laki tai joku antaa määräyksen”, Corvina tähdentää.