Kansalaisjärjestöt keräsivät viime vuonna noin 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä yhteensä jopa 460 000 tuntia, käy ilmi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan tekemästä selvityksestä.

Toisin sanoen järjestöt käyttivät lähes kaksinkertaisen määrän rahaa kehitysyhteistyöhön verrattuna järjestöjen saamaan valtiontukeen, jos myös työtunnit ja tavaralahjoitukset arvioidaan karkeasti rahassa.

Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön annettiin valtionavustusta 70 miljoonaa euroa. Sitä edeltävänä vuonna valtiontukea päätettiin leikata kansalaisjärjestöiltä jopa yli 40 prosenttia, joten sen osuus kehitysyhteistyön rahoituslähteenä on laskenut merkittävästi.

Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat puolestaan lisääntyneet huomattavasti sitten vuoden 2014, jolloin Kepa teki vastaavan selvityksen.

”Osaltaan trendi johtuu siitä, että isot kehitysyhteistyövarojen leikkaukset saivat mediassa paljon tilaa. Näin laajemmatkin kansanjoukot ymmärsivät, että nyt kansalaisjärjestöiltä on leikattu todella paljon”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Samalla kansalaisjärjestöt onnistuivat viestimään, että tehty työ on tuloksellista ja arvokasta.

”Tämän seurauksena syntyi eräänlainen sympatia-aalto”, Lappalainen jatkaa.

Kolme vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan järjestöt keräsivät lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä arviolta 90 000 tuntia.

Nyt varoja onnistuttiin keräämään 20 miljoonaa euroa enemmän ja vapaaehtoistyötä tehtiin jopa 370 000 tuntia enemmän. Yksityisten lahjoitusten lisäksi myös yritysyhteistyö ja joukkorahoituskampanjat ovat yleistyneet.

Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on kaksiteräinen miekka

Vuonna 2015 tehtyjen leikkausten aiheuttamaa 45 miljoonan euron vajetta järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla yksityisellä rahalla ja vapaaehtoistyöllä paikattua.

”Meille on toki tärkeää, että mahdollisimman laaja joukko suomalaisia on tavalla tai toisella mukana. Rahakanavan lisäksi se on myös viestintäväline; mitä tuella saadaan aikaan.”

Mutta vaikka lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on tärkeää ja arvokasta, samalla se saattaa olla hyvin muutosaltista ja lyhytjänteistä.

”Monet hankkeet, joilla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia, vaikkapa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eivät ole vuoden mittaisia projekteja, vaan ne saattavat kestää vuosikymmeniä.”

Myös uudenlaisissa rahoitusmuodoissa kuten joukkorahoituksessa ja yritysyhteistyössä on aivan samanlaisia haasteita eli ne ovat valitettavan herkkiä suhdannemuutoksille.

”Rahaa saavat hankkeet, jotka saavat julkisuudessa paljon tilaa. Hidas ja määrätietoinen työ ei aina kerää suuria otsikoita”, Lappalainen sanoo.

Hankkeilla, jotka on helppo paketoida ja viestiä, on helppo kerätä varoja.

”Näin nopeasti tuloksia aikaan saavat projektit ovat vahvoilla."

Varainhankinta vie resursseja ydintoiminnoilta

Ammattimainen varainhankinta edellyttää myös laatua ja resursseja. "Tämä syö tietysti varoja itse ydintoiminnolta eli köyhyyden poistamiselta", Lappalainen muistuttaa.

Lisäksi se voi johtaa siihen, että isot varakkaat järjestöt saavat aikaan näyttäviä kampanjoita ja keräävät suuria lahjoituksia, kun taas vapaaehtoistyöllä pyörivät järjestöt kuihtuvat.

”Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan. Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle ”, toteaa myös selvityksen koonnut asiantuntija Auli Starck.

Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että järjestöjen tekemä työ on kustannustehokasta ja saman ovat osoittaneet myös ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan.”

Toisaalta nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia hyvin moni järjestö on joutunut käyttämään varojaan turvaamaan kehitysyhteistyöhankkei­den hallitun alasajon.