”Sori siitä” ei riitä Chilen intiaaneille

(IPS) -- Chilen suurin alkuperäiskansa – mapuche-intiaanit – ei tyydy presidentti Michelle Bacheletin anteeksipyyntöön vaan odottaa konkreettisia parannuksia syrjittyyn asemaansa.

Vuoden 2012 väestönlaskennassa Chilen 17,7 miljoonasta asukkaasta 11 prosenttia ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin. Kaikkiaan 1,9 miljoonasta intiaanista 84 prosenttia on mapucheja.

Sosialisteja edustava presidentti Bachelet pyysi kesäkuun lopulla menneisyyden vääryyksiä anteeksi mapucheilta samalla, kun näiden asuinalueen, Araucanian, kehityssuunnitelma julkistettiin.

Intiaanien johtajat vaativat kuitenkin itsehallintoa, oikeuksia esi-isiensä maihin ja vesivaroihin sekä kansaansa kohdistuvan väkivallan loppua.

Viimeksi kesäkuun puolivälissä turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua ratsatessaan Temucuicuissa sijaitsevan koulun. Useita oppilaita ja naapuruston asukkaita loukkaantui, ja Kansallinen ihmisoikeusinstituutti nosti oikeusjutun heidän puolestaan.

Rauhoittaminen muuttui sorroksi

”On hyvä, että Chilen presidentti on tunnustanut virheet ja varsinkin julmuudet, joita valtio on pannut toimeen mapuchejen mailla vuodesta 1860 lähtien alueen rauhoittamisen nimissä”, Tirúan pormestari Adolfo Millabur sanoo.

Armeijan ja uudisasukkaiden rynnäkkö päättyi 1881 mapuchejen tappioon. Tuhansia kuoli, ja intiaanien alue kutistui 10 miljoonasta hehtaarista puoleen miljoonaan. Millabur vaatii korvauksia vahingoista ja alueen demilitarisointia.

Mapuche-alueen pormestarien yhdistys yhtyy vaatimuksiin ja painottaa, että oikeuksiaan puolustavien asukkaiden tuomitseminen terrorismilain nojalla on lopetettava. Laki periytyy Augusto Pinochetin diktatuurin ajalta vuodelta 1984, ja sen nojalla on jaettu kovia tuomioita muun muassa kuorma-autojen polttamisesta syytetyille mapuche-aktivisteille.

Suunnitelman Araucanian kehittämisestä laati komissio, jonka Bachelet asetti vuonna 2015. Jesuiittojen lähetysasemaa Tirúassa johtava pappi Carlos Bresciani kehottaa ottamaan vuoropuheluun mukaan myös mapuchejen radikaalin siiven, joka ei osallistunut presidentin komission työhön. Bresciani arvioi, ettei anteeksipyyntö riitä ilman asianmukaisia korvauksia.

Tuottoisia yrityksiä

”Kannatan presidentin ehdotusta vuoropuhelun lisäämisestä – ja ilman sortoa, koska sorto synnyttää lisää väkivaltaa”, Araucanian pääkaupungin Temucossa toimivan La Fronteran yliopiston historian professori Jorge Pinto sanoo.

”Kukaan ei vaadi metsä- ja vesivoimayhtiöiden ajamista alueelta. Mutta niiden on sovittava asiat paikallisten yhteisöjen kanssa, koska padot, metsänhakkuut ja kaivokset vaikuttavat heihin”, Pinto tähdentää.

Bresciani muistuttaa, että Araucaniasta löytyvät maan köyhimmät alueet, vaikka siellä toimivat kaikkein tuottoisimmat yritykset. ”Köyhyys on poliittinen kysymys. Itsemääräämisoikeuteen tulee sisältyä oikeus määrätä taloudellisista resursseista”, hän sanoo.

Mapuchet löytävät Bacheletin suunnitelmasta hyvääkin, kuten mapuzungúninkielisen opetuksen lisääminen ja We Xipantun eli 24. kesäkuuta vietettävän mapuchejen uuden vuoden julistaminen kansalliseksi vapaapäiväksi.