Sisäministeriön esitys nostaa Suomen pakolaiskiintiötä ei ole mennyt läpi hallituksen tänään päättyneessä budjettiriihessä. Kiintiö on päätetty pitää nykyisessä 750:ssä.

Vielä keväällä ja kesällä kiintiön uumoiltiin nousevan. Kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet kiintiön nostamisen puolesta pitkin kevättä, ja elokuussa sisäministeri Paula Risikolle (kok) luovutettiin yli 11 000 ihmisen vetoomus kiintiön nostamisen puolesta.

Suomen Pakolaisapu on päätökseen pettynyt. Järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo tiedotteessa toivovansa, ettei hallitus ole antanut Turun traagisten tapahtumien vaikuttaa kiintiöpäätökseen. Hän muistuttaa, että kiintiöpakolaiset saavat turvapaikkapäätöksen YK:n pakolaisjärjestöltä ja ovat usein väkivallan uhreja, eivät tekijöitä.

”Pakolaisten uudelleensijoittaminen on yksi parhaista keinoista auttaa heikommassa asemassa olevia. 84 prosenttia maailman pakolaisista elää kehitysmaissa, ja esimerkiksi Suomea pienemmässä Ugandassa oleskelee 1,3 miljoonaa pakolaista. Vauraalla Suomella olisi varaa tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi ja nostaa pakolaiskiintiötään”, Lehtinen sanoo.

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Monella muulla vauraalla maalla kiintiö on isompi.

”Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Myös Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een. Sisäministerin ehdottama korotus olisi ollut tässä suhteessa hyvin pieni”, sanoo Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Talousarvioesitystä käsitellään raha-asianvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa syyskuussa.