Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Satoja taloja poltettu Myanmarin Rakhinen osavaltiossa – 73 000 ihmistä paennut
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin satelliittikuvissa näkyy lähes kokonaan tuhottu muslimikylä. Järjestö vaatii riippumattomia tarkkailijoita osavaltioon.
Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty vähemmistö. Rohingyoiden asuinalue Rakhinen osavaltiossa syksyllä 2016. Kuva: DYKT Mohigan / Flickr.com / CC BY 2.0.
Satoja rakennuksia on poltettu Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Tuhon laajuus on sitä luokkaa, että polttaminen on ollut tarkoituksellista, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).
Järjestöllä on uusia satelliittikuvia osavaltiosta, jossa rohingya-kansaa edustavat kapinalliset ja viranomaiset ovat taistelleet viime viikkoina. Viime torstaina otetut kuvat Chein Khar Lin muslimikylästä osoittavat, että ainakin 700 rakennusta on poltettu ja lähes 99 prosenttia koko kylästä tuhottu, järjestö sanoo.
”Uudet satelliittikuvat osoittavat muslimikylän täydellisen tuhon, mikä herättää vakavan huolen siitä, että tuhon taso voi Rakhinessa olla pahempi kuin on luultu. Tämä on vain yksi 17:sta kohteesta, joissa tulipaloja on tapahtunut”, muistuttaa HRW:n Aasian apulaisjohtaja Phil Robertson tiedotteessa.
Väkivalta ryöpsähti elokuun lopulla, kun rohingya-taistelijat hyökkäsivät muun muassa poliisiasemille ja armeijan tukikohtiin. Turvallisuusjoukot ovat käyneet kovin ottein taistelijoita vastaan, ja 73 000 ihmistä on joutunut pakenemaan Bangladeshin puolelle. Lisäksi monet ovat yhä raja-alueella.
Hallitus on syyttänyt tulipaloista kapinallisia sekä kyläläisiä itseään, mutta HRW:n mukaan tästä ei ole todisteita. Lisäksi viime vuonna vastaavat tulipalot määriteltiin turvallisuusjoukkojen sytyttämiksi, järjestö muistuttaa. Se vaatii, että maahan päästetään riippumattomia YK-tutkijoita selvittämään tapahtumia.
Rohingya-kansan tilanne on ollut pitkään vaikea. Buddhalainen valtaväestö pitää 1,1 miljoonan ihmisen muslimivähemmistöä siirtolaisina, vaikka monet ovat asuneet maassa sukupolvien ajan. Näillä ei ole kansalaisuutta eikä oikeutta peruspalveluihin.
Konflikti on pahentunut viime syksystä alkaen, jolloin samantyyppinen hyökkäys aloitti massiivisen ”turvallisuusoperaation” Rakhinen osavaltiossa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tuolloin turvallisuusjoukot syyllistyivät tappoihin, raiskauksiin ja kokonaisten kylien tuhoamiseen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia