Suomen Punainen Risti lähettää Bangladeshiin sairaalan ja avustustyöntekijöitä yhteistyössä Norjan Punaisen Ristin kanssa. Maahan on saapunut elokuun lopun jälkeen lähes 430 000 Myanmarin rohingya-pakolaista.

”Avulla on kiire. Lähetämme yhdessä Norjan Punaisen Ristin kanssa alueelle sairaalan ja noin 20–25 avustustyöntekijää. Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin työntekijät lähtevät lauantaina ja Suomen osa sairaalasta alkuviikosta”, kertoi kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi perjantaina.

Pakolaisia on saapunut lähelle rajaa Cox's Bazariin, jossa tilanne on järjestön mukaan erittäin vakava. Pakolaisilla on kipeä tarve ruuasta, vedestä, terveyspalveluista ja vedestä. Joukossa on paljon sairaita ja loukkaantuneita. Huonot asumisolosuhteet ja puutteellinen sanitaatio lisäävät tarttuvien tautien riskiä. Cox's Bazarissa oli jo ennen nykyistä kriisiä paljon pakolaisia, ja lisäksi alueelle iski toukokuussa trooppinen sykloni.

Myös YK-järjestöt ovat ilmoittaneet lisäävänsä apua pakolaisleireillä. Maailman terveysjärjestö on kumppaneineen aloittanut pakolaisten joukossa myös polio- ja tuhkarokkorokotusten antamisen.

Rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, jotka ovat paenneet sankoin joukoin Myanmarista sen jälkeen, kun väkivaltaisuudet rohingyojen aseistetun ryhmän ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä leimahtivat elokuun lopulla. Turvallisuusjoukot ovat sen seurauksena aloittaneet operaation, jossa rohingyoja on ajettu pois kylistään. Kyliä on poltettu.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan meneillään on etninen puhdistus. Kylistä on löydetty ruumiita, ja pakolaisilla on ollut myös seksuaalisen väkivallan aiheuttamia vammoja.

Tilanne on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä etenkin Myanmarin valtapuolueen johtajaa Aung San Suu Kyitä kohtaan. Hän ei ole myöntänyt etnistä puhdistusta ja on sanonut ”turvallisuusoperaation” päättyneen jo syyskuun alussa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tuho kuitenkin jatkuu yhä. Se sai viime perjantaina haltuunsa uutta satelliittimateriaalia, jossa näkyy yhä savuavia kyliä.

”Lähes kolme viikkoa myöhemmin näemme reaaliajassa, ettei kampanjaa rohingyoita vastaan ole lopetettu. Rohingyojen koteja ja kyliä poltetaan ennen heidän pakoaan, sen aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että heidät ajetaan kodeistaan, vaan he näyttävät pyrkivän varmistamaan, ettei heillä ole myöskään koteja, joihin palata”, sanoi järjestön kriisijohtaja Tirana Hassan.

Myanmarin tilanne on viime vuosina herättänyt optimismia, sillä maa on hitaasti ryhtynyt tekemään demokraattisia uudistuksia pitkän sotilasjuntan valtakauden jälkeen. Sen pakotteita on poistettu ja se on alkanut saada lisää kehitysapua. Nyt esimerkiksi Saksa on lopettanut maassa avustusohjelmia ja Britannia lopettanut Myanmarin armeijan kouluttamisen.