Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ tavoittaa ruohonjuuritasolla ihmisiä, joita ei muunlaisella kehitysyhteistyöllä kyetä tukemaan. Pitkän aikavälin tuloksia pitäisi kuitenkin mitata tarkemmin, todetaan tuoreessa arviossa järjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä.

Tänään julkaistu, ulkoministeriön teettämä arvio on kolmas arvio sarjassa, jossa on selvitetty, miten tehokasta on ulkoministeriön ohjelmatukea saavan 22:n suomalaisen kansalaisjärjestön työ kehitysmaissa.

Kolmannessa osassa arvioitiin kymmentä järjestöä sekä vedettiin yhteen kaikkien kolmen arvion tulokset.

Arvion mukaan järjestöjen työn ansiosta on pystytty tarjoamaan palveluja etenkin ihmisille, joita muu tuki ei tavoita. Järjestöt ovat onnistuneet esimerkiksi vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön sekä kasvattamaan ihmisten tulo- ja työllisyystasoa. Erityisen hyvin ne ovat ottaneet huomioon työssään sukupuolten tasa-arvon, arviossa kerrotaan.

Arvion mukaan järjestöjen pitkän aikavälin tuloksista on kuitenkin vain vähän tietoa ja järjestöjen pitäisi myös tehdä enemmän kehitysmaiden oman järjestökentän vahvistamiseksi.

Ulkoministeriötä puolestaan kehotetaan arviossa mahdollisuuksien mukaan lisäämään ohjelmatukea saavien järjestöjen määrää sekä pitämään tukikausi nelivuotisena. Sen mukaan tukea pitäisi myös hallinnoida paremmin, sillä kansalaisjärjestöyksikön supistukset uhkaavat tuen hallinnoinnin laatua.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön monivuotinen rahoitusmekanismi, jonka ansiosta järjestöt voivat suunnitella työtään pitkäjänteisemin kuin lyhytaikaista hanketukea saavat järjestöt.

”Toivottavasti vaikuttaa poliittiseen tahtotilaan”

Arviointisarjan ensimmäiset osat julkaistiin maaliskuussa 2017 ja syyskuussa 2016. Niistä ensimmäisessä suositeltiin ohjelmatukijärjestöjen rahoituksen lisäämistä.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa toivookin, että arvioiden myönteiset tulokset vaikuttavat myös rahoitukseen.

”On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula järjestöjen kannanotossa.

Ulkoministeriö on aiemmin ilmoittanut, että johtopäätökset arvioista tehdään, kun ne on julkaistu.

”Ulkoministeriö on jo vastannut osaan arvion suosituksista ja muun muassa pidentänyt aiemmin kolmivuotisen ohjelmatuen nelivuotiseksi. Tuloksellisuutta vahvistetaan sekä järjestöissä että ministeriöissä. Järjestökohtaisia suosituksia käsittelemme yhteistyössä kunkin järjestön kanssa”, kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Arvioinnissa mukana olleet järjestöt olivat Crisis Management Initiative, Suomen Lähetysseura, Reilu kauppa, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Demo, Frikyrklig Samverkan, SASK, Solidaarisuus, Vammaiskumppanuus, Abilis-säätiö, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS), Siemenpuu-säätiö, WWF Suomi, Kehys ja Kepa.