Suomalaiset yritykset veivät viime vuonna sotatuotteita ulkomaille noin 133,4 miljoonan euron arvosta ja siviiliaseita 78,7 miljoonan euron arvosta. Eniten sotatuotteita, noin 63 prosenttia, vietiin Lähi-itään, selviää ajatushautomo SaferGloben tänään julkaisemasta tietokannasta.

SaferGloben keräämien tilastojen mukaan Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Lähi-itään vietiin viime vuonna enemmän aseita kuin kertaakaan vuonna 2002 alkaneen tilastoinnin aikana. Alueelle on viety esimerkiksi panssariajoneuvoja, kranaatinheittimiä, tarkkuuskivääreitä ja patruunoita.

Viime vuonna Suomen asekaupan tärkein kohdemaa oli Arabiemiirikunnat, jonne vietiin aseita 67,9 miljoonan euron arvosta. Tämän jälkeen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Yhdysvallat, Norja, Turkki ja Ruotsi. Mikäli tarkastellaan pelkkiä sotatuotteita, tärkeimmät kohdemaat olivat Arabiemiirikunnat, Norja, Turkki, Saudi-Arabia sekä Etelä-Afrikka.

Lähi-idän maat ovat olleet Suomen tärkeimpiä asekauppakumppaneita jo aiemmin. Safer Globen mukaan on mahdollista, että osuus voi nousta vielä nykyistä korkeammaksi. Esimerkiksi Patria on tavoitellut pitkään panssariajoneuvo- ja kranaatinheitinkauppaa Qatariin.

Rauhanjärjestöt: Luvat peruttava

Suomen asekauppaa Lähi-itään on kritisoitu, sillä alueen maiden turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne on kehno. Esimerkiksi Saudi-Arabian johtama liittouma pommittaa Jemenissä siviileitä. Suomen lisäksi maalle myyvät aseita muun muassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia.

Suomalaisten rauhanjärjestöjen tänään julkaiseman kannanoton mukaan Suomen politiikka on vastuutonta ja kestämätöntä. Niiden mukaan asekauppa Lähi-idän maiden kanssa on kasvanut siksi, että valtio on tukenut vahvasti vienninedistämistyötä alueelle ja markkinoinut samalla vähintään epäsuorasti asekauppaa.

”Järkyttävintä on, että näihin maihin valmistellaan edelleen lisää kauppoja ja niiden markkinoille tehdään tuotekehittelyä. Oikea ratkaisu olisi keskeyttää asekauppa ja perua jo myönnetyt vientiluvat”, kritisoi rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Asevientiluvat myönnetään Suomessa eri viranomaisten, muun muassa puolustus- ja ulkoministeriön päätöksillä. Lupien myöntämistä säätelee EU:n yhteinen kanta, jonka mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski, että aseita käytetään esimerkiksi konflikteissa tai humanitaaristen oikeuksien rikkomuksissa. Suomi on mukana myös kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseviennin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää kansanmurhiin, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

TARKENNUS 12.1.2018 Tarkennettu asekauppasopimuksen merkitystä