Somalimaa kaipaa lisää turisteja

(IPS) -- Somalimaasta löytyy maailmanperintöluokan nähtävyyksiä, mutta ne jäävät vaille tunnustusta niin kauan kuin muu maailma ei hyväksy koko valtion olemassaoloa.

Berberan vanha satamakaupunki Adeninlahden rannalla pursuu ottomaaniajan arkkitehtuuria ja muistoja arabialaisen, intialaisen ja juutalaisen kauppayhteisön kukoistuksesta.

Berberan rakennukset ovat kuitenkin rapistumassa nopeasti, eikä sillä ole asiaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteeksi. Somalimaa näet kuuluu yhä virallisesti Somaliaan, joka ei ole ratifioinut maailmanperintösopimusta vuodelta 1972.

Somalimaa julistautui itsenäiseksi sisällissodan riivaamasta Somaliasta 1991 mutta ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Kalliomaalauksia ja rantoja

Somalimaan pääkaupungin Hargeisan lähistöllä sijaitsevat Laas Geelin luolat, jotka Xavier Gutherzin johtama ranskalainen arkeologiryhmä löysi 2002. Gutherzin mukaan satoja ihmis- ja eläinhahmoja sisältävät teokset kuuluvat itäisen Afrikan tärkeimpiin kalliomaalauksiin.

Maalausten iäksi arvioidaan 5 000–11 000 vuotta. Osa on säilynyt luolissa hyvin, toiset ovat altistuneet sään ja luonnon vaikutuksille. ”Meillä ei ole varaa huolehtia alueesta nykyistä paremmin, sillä ministeriömme on hyvin pieni”, Abdisalam Mohamed Somalimaan matkailuministeriöstä valittaa.

Noin 3,5 miljoonan asukkaan Somalimaa elää pääasiassa karjan myynnillä ja ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksillä.

Matkailuvaltteihin voisivat nähtävyyksien ohella kuulua rannat, joita Somalimaalla on 850 kilometriä, mutta niistäkään ei ole nykyisellään turistipyydyksiksi.

”Lyhyellä tähtäimellä historialliset nähtävyydet ovat Somalimaan paras valtti”, sanoo konsultti Georgina Jamieson, joka on selvittänyt mahdollisuuksia luoda kestävää talouskasvua matkailun avulla.

Matkailijoita varoitetaan

Vaikka Somalimaassa on vähän rikollisuutta ja viimeisestä terrori-iskusta on lähes kymmenen vuotta, useimmat valtiot varoittavat kansalaisiaan matkustamasta sinne.

”Somalimaa-parka rinnastetaan Syyriaan tai Jemeniin, mihin tyssää hotelliketjujen ja muiden ulkomaisten sijoittajien kiinnostus”, seikkailumatkoja Somalimaahan järjestävä Jim Louth harmittelee.

Somalimaan kulttuurikeskusta Hargeisassa johtava Jama Musa vahvistaa, että ilman kansainvälistä tunnustusta matkailu ei piristy. Pientä toivoa antaa kuitenkin 127 miljoonan asukkaan naapurimaa, Etiopia, jonka talous on kasvanut vauhdilla. Vaurastuneet etiopialaiset lomailevat nyt Keniassa tai Djiboutissa, mutta saattavat kiinnostua pian Somalimaastakin. Sama voi koskea myös länsimaisia turisteja, jotka Etiopian löydettyään haluavat tutkia aluetta lisää.