Etiopiassa puhjennut vihanpito kansanryhmien välillä on tuhonnut perinteisen rinnakkaiselon ja ajanut tuhansittain ihmisiä kodeistaan.

”Olin valmistamassa päivällistä miehelleni, kun hän tuli töistä ja ajoi minut pois kotoa”, Zahala Shekabde kertoo. Hän on somali ja aviossa oromomiehen kanssa. Nainen joutui ottamaan kolme aiemmasta liitosta olevaa lastaan mukaansa, mutta parin yhteisen lapsen mies piti itsellään.

Monet Etiopian Oromian osavaltiossa asuneet somalit ovat saaneet äkkihäädön. Paikalliset viranomaiset sanovat, että taustalla on oromojen huono kohtelu Etiopian Somalin osavaltion pääkaupungissa Jijigassa.

Jopa 50 000 oromoa on joutunut lähtemään Somalin alueelta sekä paikoin myös Djiboutista ja Somalimaasta.

Mellakoita ja häätöjä

Etiopian suurin väestöryhmä, oromot, on syksystä 2015 protestoinut maidensa menetyksiä ja pienen tigre-heimon ylivaltaa Etiopiassa. Nokittelu somalien kanssa sai alkunsa oromojen mellakoinnista syyskuussa Awedayssa Oromian ja Somalin rajaseudulla. Vähintään 18 somalia kuoli ja moni lähti pakoon.

Sen jälkeen Somalin osavaltio alkoi häätää oromoja Jijigasta ja muualta. Sen sanottiin tapahtuvan oromojen suojelemiseksi.

”Mieheni jäi sairaana kotiin, kun lähdin töihin 20. syyskuuta. Myöhemmin hän soitti ja pyysi minua hakemaan lapset kotoa, koska lähellä oli puhjennut yhteenotto”, Jijigan lähellä sijaitsevassa kylässä asunut oromo Fateer Shafee kertoo.

Kotiin ehdittyään Shafee löysi lapset ulkoa, mutta talo oli poltettu ja mies sen mukana.

Poliisia syytetään, armeijaa kiitetään

Pakolaisten hätämajoituspaikoissa sekä oromot että somalit kertovat väkivallasta, josta syytetään usein osavaltioiden erikoispoliisijoukkoja.

Sekä Oromian että Somalin johto kiistää syytökset. Etiopian hallitusta moititaan siitä, ettei se tee tarpeeksi estääkseen väkivaltaisuuksia.

”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, erään avustusjärjestön johtaja pohtii.

Dire Dawan kaupungin liepeillä sijaitsee pakolaisleiri, jonne yli 5 000 somaliperhettä on paennut vuonna 2015 alkanutta kuivuutta ja etnisiä ongelmia. Nyt viereen on noussut toinen leiri, jossa uusinta väkivalta-aaltoa paenneita somaliperhekuntia on lähes 4 000.

”Verilöylyjä panevat toimeen univormupukuiset poliisit”, eräs uuden leirin asukas sanoo.

Moni somali kertoo selvinneensä hengissä Etiopian armeijan sotilaiden puututtua asiaan. Mutta joukot viipyivät korkeitaan viikon, joten kotiin ei voinut jäädä eikä palata.

Maaseudun rauha rikkoontui

Oromia ja Somali ovat Etiopian laajimmat osavaltiot, joilla on yhteistä rajaa 1 400 kilometriä. 35 miljoonaa oromoa muodostavat 105 miljoonan asukkaan Etiopian suurimman väestöryhmän. Somaleja on 6,5 miljoonaa.

Etnisen konfliktin juuret ovat 1970-luvulla käydyssä Etiopian ja Somalian sodassa ja paljon sitäkin kauempana. Väkivalta on kuitenkin uutta maaseudulla, missä oromot ja somalit elivät pitkään rauhassa ja seka-avioliitot olivat tavallisia.

Vuonna 2004 järjestetty kansanäänestys osavaltioiden rajaseudun 420 pikkukunnan kohtalosta määräsi niistä 80 prosenttia Oromiaan. Jo tuolloin alueelta lähti tuhansia somaleja. Hanke on yhä kesken, mitä jotkut pitävät levottomuuksien osasyynä kuivuuden aiheuttamien laidunkiistojen ohella.

Kaikki eivät niele selityksiä. ”Kuivuudesta on selvitty ennen ilman väkivaltaa. Tämä on ihmisen aiheuttamaa, ja pääsyy on politiikka”, eräs somalialueen hallintoviranomainen vakuuttaa.

Toisten mielestä väkivaltaa lietsovat ulkomailla asuvat etiopialaiset ja sosiaalinen media. ”Oromoja johdetaan Yhdysvaltain Minnesotasta, Oromian hallituksen vaikutusvalta ei siihen riittäisi”, toinen somalivirkailija uskoo.