Suomi tarvitsee selvän suunnitelman ja aikataulun palauttaakseen kehitysapubudjettinsa ennalleen. Se on avainasia, jotta Suomen apuohjelmalla olisi edelleen vaikutuksia, sanoo OECD:n kehitysapukomitea DAC tuoreessa vertaisarvioinnissaan Suomen kehitysavun tilasta.

Tänään julkaistun arvion mukaan viime vuonna toteutettu 38 prosentin leikkaus Suomen kehitysapuun on vienyt Suomen yhä kauemmas kansainvälisestä tavoitteesta, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantuloista pitäisi ohjata kehityspuun. Suomen osuus oli viime vuonna 0,44 prosenttia, alhaisin lähes kymmeneen vuoteen.

DAC:n mukaan Suomi on saavuttanut paljon köyhimpien maiden auttamisessa ja edellisen arvion julkaisun jälkeen se on muun muassa nopeuttanut humanitaarisen avun maksatuksia. Arvio antaa tunnustusta myös sille, että Suomi on viime aikoina satsannut yksityiseen sektoriin, johon on käytetty rahaa budjetin ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan riitä.

”Olemme iloisia, että Suomi käyttää yksityistä rahoitusta kehitykseen, mutta on tärkeää vaalia myös julkisia velvoitteita. Olemme valmiita antamaan Suomelle mitä tahansa tukea, jotta sen apuvirrat saataisiin takaisin raiteilleen, kun talous toipuu”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Charlotte Petri Gorntizka tiedotteessa.

Jotta rajallisista resursseista saataisiin kaikki irti, arviossa suositellaan, että Suomi muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikista investoinneistaan pitkäaikaisissa kumppanimaissaan ja käyttää sitä suunnitelmiensa pohjana.

Suomi on yksi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 30 jäsenmaasta. Jokaisesta tehdään viiden vuoden välein vertaisarvio, jossa arvioidaan maiden kehityspolitiikkaa. Suomen arvion tekivät tällä kertaa Espanja ja Italia, tarkkailijana oli Israel.