Taleka Makunje sai jo nuorena opetuksen siitä, että ehkäisyvälineet ovat pahasta.

Kun hänen siskonsa toi koulun messuilta kotiin kondomeja ja perheen äiti huomasi asian, sisko sai rajusti selkäänsä.

”Kasvoin ajatellen, että minullekin voi käydä noin. Luulin myös, että ehkäisy tappaa kehossa tärkeitä soluja ja veisi lisääntymiskyvyn niin, etten voisi koskaan saada lapsia”, Makunje kertoo.

Nykyään 28-vuotias Makunje ajattelee toisin. Hän työskentelee malawilaisessa nuorisovalistusjärjestössä Cyecessä (Centre for Youth Empowerment and Civic Education) tiedottajana ja kampanjoi nuorten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamisen puolesta.

Siinä on paljon tekemistä. Itäisessä Afrikassa sijaitsevassa Malawissa seksielämä aloitetaan varhain ja ehkäisyä jätetään herkästi käyttämättä. Lapsiavioliitot kiellettiin lopullisesti vasta tänä vuonna. Puolet uusista hiv-tartunnoista havaitaan 15–17-vuotiailla, ja teiniraskaudet ovat yli 20 kertaa yleisempiä kuin Suomessa.

Makunje itse heräsi ongelmiin käydessään yläkoulua, kun kaikki tytöt eivät enää tulleet lomalta takaisin.

”Osa tytöistä menee tyttökouluihin ja osa naimisiin. Jotkut osallistuivat aikuistumisseremonioihin ja jäävät niiden takia jälkeen opinnoissa”, hän kertoo.

Aikuistumisrituaaleihin kuuluu esimerkiksi seksioppitunteja tytöille sekä opitun kokeilua myös käytännössä miehen kanssa. Makunjen mukaan tällaiset perinteet ovat vähenemässä mutta eivät vielä täysin kadonneet.

Ennakkoluulot esteenä

Kehittyvissä maissa arvioidaan olevan yhteensä noin 214 miljoonaa naista, jotka eivät käytä ehkäisyä, vaikka haluaisivat. Malawissa heitä on lähes viidennes hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Kaikilla ei ole varaa hankkia ehkäisyvälineitä eikä välttämättä käytännön mahdollisuuksiaan, sillä maaseudulla välimatkat terveysklinikoille ovat pitkiä. Makunjen mukaan Malawissa yksi syy ovat kuitenkin myös kielteiset asenteet ja suoranaiset myytit.

Monet pitävät ehkäisyä länsimaisena ilmiönä, joka ei kuulu paikalliseen kulttuuriin. Samantyyppiset väärinkäsitykset, joita Makunjella itsellään oli, leviävät helposti.

”Etenkään maaseudulla ihmisillä ei ole mahdollisuutta lukea asioista tai vaikkapa googlata. Niinpä he jakavat vääriä tietoja keskenään. Väärinkäsityksiä on kuitenkin jopa eliitin keskuudessa. Meillä sanotaan yleisesti, että kannattaa alkaa käyttää ehkäisyä vasta, kun on jo synnyttänyt, sillä jos sitä käyttää etukäteen, ei välttämättä saa koskaan lapsia”, Makunje kertoo.

Ennakkoluulot on havaittu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisen seksuaaliterveyteen keskittyvän Guttmacher-instituutin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yleisin syy olla käyttämättä ehkäisyä on huoli sivuvaikutuksista sekä väärät tiedot siitä, miten voi tulla raskaaksi. Naimattomat naiset pelkäävät myös yhteisön paheksuntaa.

Yhä useampi ehkäisee

Ongelmista huolimatta ehkäisyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti Malawissa. Niin on käynyt myös muualla maailmassa. Kansainvälinen Family Planning 2020 -kumppanuusjärjestö kertoi viime viikolla, että 69 kehitysmaassa pelkästään viiden viime vuoden aikana modernia ehkäisyä käyttävien naisten ja tyttöjen määrä on kasvanut lähes 40 miljoonalla.

Sen seurauksena näissä maissa on estetty viimeisen vuoden aikana 125 000 äitiyskuolemaa sekä 26,6 miljoonaa turvatonta aborttia.

Trendi on ollut samanlainen 1970-luvulta alkaen. YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osaston mukaan vuonna 2015 noin 57 prosenttia maailman naisista käytti jotakin modernia ehkäisykeinoa. Vuonna 1970 mitä tahansa ehkäisyä, mukaan lukien perinteiset keinot, kuten keskeytetty yhdyntä, käytti vain runsas kolmannes naisista.

”Siihen on monta syytä. Välineiden valikoima on laajentunut ja hinnat ovat tulleet alas. Ilmapiiri monessa maassa on muuttunut sallivammaksi, ja vaikutusta on myös sillä, että tytöt ja naiset ovat päässeet kouluun. Aiheesta myös puhutaan hirveän paljon YK:n eri foorumeilla”, arvioi ulkoministeriön terveysneuvonantaja Gisela Blumenthal.

Malawi kuuluu erityisen nopeasti edistyneisiin maihin. Vaihtelevien tilastojen mukaan modernia ehkäisyä käyttää 45–55 prosenttia maan hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Maan hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet parantaa ehkäisyä, ja se on esimerkiksi kohentanut perhesuunnittelupalveluiden saatavuutta etenkin paikallistasolla sekä kouluttanut terveystyöntekijöitä.

Oma roolinsa on ollut myös järjestöillä, kuten Cyecellä, jonka tavoitteena on samalla parantaa nuorten asemaa yleensäkin. Järjestö kokoaa nuorten ryhmiä, joissa keskustellaan muun muassa seksistä ja nuorten oikeuksista. Osa nuorista koulutetaan vertaiskouluttajiksi, jotka voivat kouluttaa paitsi toisia nuoria, myös muita yhteisön jäseniä.

Cyece saa tukea työhönsä muun muassa suomalaiselta Taksvärkki ry:ltä. Tänä vuonna järjestöjen yhteisen hankkeen tarkoituksena on pitää tytöt koulussa. Se on avainasia esimerkiksi lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien välttämisen kannalta. Tällä hetkellä melkein joka viides yläkouluikäinen tyttö on poissa koulusta Malawissa.

Vaikka Cyecen työtä myös vastustetaan ennakkoluulojen takia, se on Makunjen mukaan ollut tuloksellista. ”Eräällä hankealueellamme yläkoulussa oli vuonna 2011 21 teiniraskautta. Viime vuonna niitä oli enää yksi.”

Raha ratkaisee

Vaikka kehitystä tapahtuu, yli 40 prosenttia kehitysmaiden raskauksista on edelleen ei-toivottuja. Kaikkein vähiten kehittyneissä maissa moderneja ehkäisykeinoja käyttää vain noin kolmannes naisista. Osittain siihen vaikuttaa valtioiden nihkeys satsata asiaan: esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tänä vuonna leikannut monien lisääntymisterveysjärjestöjen rahoituksen. Toisaalta myös väestönkasvu selittää ongelmaa, sillä ikäluokat kasavavat koko ajan, joten tarvekin kasvaa nopeasti, ulkoministeriön Blumenthal sanoo.

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikki ehkäisyä haluavat naiset saisivat sitä. Guttmacher-instituutti on laskenut, että ehkäisypalveluiden sekä äitien ja vastasyntyneiden terveydenhuollon ulottaminen kaikille kehitysmaissa vaatisi noin 8,56 dollarin investoinnit jokaista maailman asukasta vuosittain. Se tarkoittaa runsasta seitsemää euroa.

Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyövaroista on luvattu tänä vuonna seksuaaliterveyteen jopa hieman enemmän: yli 40 miljoonaa euroa. Rahat tosin jakautuvat useammalle vuodelle.

Mitä tarkoittaa moderni ehkäisy?

• Tilastoissa moderneiksi ehkäisymetodeiksi lasketaan sterilisointi, e-pillerit, kohdunsisäiset välineet, kondomit, ruiskeena annettava ehkäisy, ehkäisykapselit, emättimeen asetettavat ehkäisyvälineet sekä katumuspillerit.
• Perinteisiä ei-luotettavina pidettyjä ehkäisymetodeja ovat pidättäytyminen seksistä hedelmällisiksi oletettuina päivinä, keskeytetty yhdyntä sekä luottaminen synnytyksen jälkeiseen tilanteeseen, jolloin kuukautiset eivät ole vielä palautuneet ja vauvaa imetetään.
• YK:n tilastojen mukaan parisuhteessa elävien naisten yleisin ehkäisyväline maailmanlaajuisesti on naisten sterilisaatio.