Lähes sata miljoonaa ihmistä vuodessa putoaa vuosittain äärimmäiseen köyhyyteen sen vuoksi, ettei heillä ole varaa perusterveydenhuoltoon. Ongelman ratkaisevat universaalit terveyspalvelut, sanovat Maailmanpankki ja Maailman terveysjärjestö (WHO) tuoreessa raportissaan.

Raportissa lasketaan, että ainakin puolet maailman väestöstä ei saa kaikkia perusterveyspalveluita. Noin 800 miljoonaa käyttää vähintään kymmenesosan kotitalouden budjetista terveyteen, ja osalle kulut ovat niin korkeat, että he putoavat äärimmäisen köyhyysrajan, eli 1,9 dollarin päivätulojen, alapuolelle.

Raportin mukaan hyvä uutinen kuitenkin on, että 2000-luvulla tiettyjä terveyspalveluita saavien määrä on kasvanut. Esimerkiksi rokotusten, perhesuunnittelupalveluiden, hiv-lääkityksen ja hyönteismyrkyllä käsiteltyjen malariaverkkojen saanti on parantunut. Harvempi ihminen putoaa köyhyyteen kuin vuosisadan vaihteessa.

Toisaalta etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa palveluissa on vakavia puutteita. Lisäksi jopa vauraammilla alueilla, kuten Itä-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa, kasvava osa ihmisistä käyttää vähintään kymmenen prosenttia budjetistaan terveyspalveluihin.

Terveyspalveluiden kustannuksia on viime aikoina käsitelty muuallakin. Brittiläinen Chatham House -ajatushautomo kertoi taannoin, että monissa Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa maksukyvyttömiä asiakkaita pidetään kiinniotettuina sairaaloissa.

Maailmanpankki ja WHO peräänkuuluttavat universaaleja terveyspalveluita, jotka eivät aja ihmisiä konkurssiin. Se on myös yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

”On täysin sietämätöntä, että puolella maailmasta ei yhä ole perusterveyspalveluita. Se on myös tarpeetonta. Ratkaisu on olemassa: universaalit terveyspalvelut, jotka taataan kaikille silloin ja siellä, kun niitä tarvitaan”, sanoo WHO:n johtaja Tedor Adhanom Ghebreyesus tiedotteessa.